Jenni Junkala

 
Jokaisen kiinnostavan artikkelin takana on hyvä idea. Kun idea on löytynyt, hyvä artikkeli luodaan perinteisillä tarinankerronnan työkaluilla: alulla, keskikohdalla ja lopulla ja selkeällä hyvällä kielellä.
Hyviä artikkeleita on yhtä monenlaisia kuin lukijoitakin. Toimiva artikkeli voi olla tunteikkaasti kirjoitettu tarina, ajankohtainen asiantuntijan näkemys, kertomus kiinnostavan ihmisen elämästä tai näkökulma, johon lukija samastuu. Yksi syttyy tästä, toinen toisesta. Kaikkia hyviä artikkeleita yhdistää kuitenkin yksi asia: mahti-idea.
“Jos on hyvä idea, loppu on pelkkää kirjoittamista”, Helsingin Sanomien palkittu toimittaja Ilkka Malmberg sanoi Sanomalehtien Liiton lehdessä vuonna 2012. Malmbergin sanoissa elää viisaus.
Jos artikkelilla ei ole ideaa, sitä on vaikea synnyttää. Silloin kirjoittaja ei tiedä, mistä oikein kirjoittaa. Artikkelille on vaikea keksiä sen olennaisia elementtejä eli hyvää alkua, mehukasta keskikohtaa ja tajunnanräjäyttävää loppua, jos ei tiedä, millaisen tarinan artikkelissaan aikoo kertoa.

Löydä hyvä idea helpommin

Mitä enemmän käyttää aikaa artikkelin ideoimiseen, sen todennäköisemmin se on hyvä. Hyvät ideat eivät ilmesty sormia napsauttamalla tai palaverissa istumalla – ainakaan useimmiten –, vaan ne vaativat muhimista, hoksottimien pitämistä auki ja uteliasta mieltä. Tai milloin mitäkin. Jokaisella nimittäin on oma tapansa syventyä ideoimiseen. Kun toiselle pirskahtelee ideoita tutkimustiedosta, joku toinen saa niitä joogassa mielen tyhjentyessä.
Idean löytäminen on kuitenkin helpompaa, jos tietää, kenelle kirjoittaa. Silloin osaa ottaa lukijan mielenmaiseman omakseen ja ymmärtää, mistä hän innostuu. Kohderyhmäymmärrystä voi kartuttaa vaikka lukijatutkimuksilla tai kyselyillä. Ymmärrystä luo myös analytiikan tutkiminen. Data osoittaa oikean suunnan ja auttaa testaamaan, onko oikeilla jäljillä.
Erityisesti sisältömarkkinoinnissa hutiartikkeleille ei kannata antaa tilaa. Miksi satsata johonkin sellaiseen, joka ei uppoa kohderyhmään, jos ainoana tavoitteena on puhutella sitä?

Kirjoittamisen perusjutut kuntoon

Kun idea on löytynyt, keskitytään kirjoittamiseen. Vaikka Malmberg vannoi Sanomalehtien Liiton lehdessä hyvän idean nimeen, hänkin myönsi, että kirjoittaminen on kovaa työtä.
Hyvän artikkelin kielen pitää olla kunnossa, jotta sen lukeminen ei ole raskasta. Pilkkujen on oltava kohdallaan ja lauseiden kunnossa. Haparoivasti tai sekavasti kirjoitettu juttu menee lukijalta ohi. Silloin ideaakaan ei ymmärretä.
Ennen hyvän lehtijutun, nettiartikkelin ja blogikirjoituksen määritteet olivat erilaiset. Jossain vaiheessa elettiin aikakautta, jolloin ajateltiin, että hyvä artikkeli on pituudeltaan sellainen, että sen mahtuu lukemaan “yhdeltä ruudulliselta”. Nyt nuo ajatukset joutavat romukoppaan. Lukutottumukset ovat muuttuneet – myös sähköisesti. Hyvä artikkeli pitää lukijaa koukussa oli se sitten pitkä tai lyhyt. Huonoa artikkelia ei taas lue kukaan.
Tässä kymmenen ammattilaisen vinkkiä, joilla saat sisältöösi potkua.

Kiinnostava artikkeli ei ole aina tarina

Viime vuodet olemme eläneet tarinoiden aikakautta. Eikä ihme! Tarinat ovat tuttu sisältömuoto kaikille meille. Niillä on helppo välittää tietoa, herättää tunteita ja jättää muistijälki. Vaan aina tarina ei ole oikea valinta, sillä se saattaa jopa johtaa harhateille.
Fiksu kirjoittaja ymmärtää, milloin kertoo tarinan ja milloin antaa faktan puhua puolestaan. Faktajutun ei tarvitse olla tylsä. Se on tehokas tapa kertoa tärkeistä asioista. On taitoa tunnistaa, milloin kirjoittaa mitäkin.
Kyseenalaista myös itsesi. Onko minulla idea? Jos ei, jätä artikkelin kirjoittaminen toiseen kertaan.
Hyvät ja kiinnostavat artikkelit kumpuavat ideoiden lisäksi hyvästä sisältöstrategiasta. Lue Matin kuusi vinkkiä hyvään sisältöstrategiaan. Me Kubolla olemme artikkeleiden ammattilaisia. Autamme sinua löytämään loistavia ideoita ja kertomaan ne kutkuttavina sisältöinä, hyvällä kielellä. Jos tarvitset apua sisältömarkkinoinnissa, ota yhteyttä.