Sosiaalisesta mediasta on vaikea innostua, jos sitä ei tunne tarpeeksi hyvin. Motivaatio löytyy kouluttautumalla.
Sosiaalinen media on viimeisten vuosien aikana muuttunut henkilökohtaisemmaksi kuin koskaan aiemmin. Nyt työnantajakuvaa rakennetaan employee brandingin eli yksittäisten työntekijöiden avulla. Yhä useampi meistä on työnantajansa mikro- tai nanovaikuttaja eli omaa sisältöä tuottava pieni media.
Se, pärjäämmekö yrityksenä sosiaalisessa mediassa, saammeko toivomaamme näkyvyyttä tai onnistummeko tavoittamaan ajatusjohtajan aseman, riippuu yhä enemmän siitä, muodostuuko meihin henkilökohtainen suhde. Henkilökohtaisuuden vaatimuksen todistaa vaikkapa se, että Twitterissä tai LinkedInissä yritystileihin sitoudutaan huonosti, kun taas yksittäiset yrityksen edustajat voivat kerätä valtavan suosion. Kohderyhmät taas tavoitetaan tehokkaasti vaikuttajamarkkinoinnin avulla. Massamedioiden kuninkuus on horjumassa.
Unelmatilanne onkin, jos yritys pystyy sitouttamaan työntekijänsä lähettiläikseen tai asiantuntijoikseen sosiaalisessa mediassa ja valjastamaan heidän verkostonsa myös työpaikan käyttöön. Tutkimuksissa on todettu, että parhaiten työnantajan edustajina sosiaalisessa mediassa toimivat aidosti motivoituneet ja tunnetasolla yritykseen ja sen brändiin sitoutuneet työntekijät, jotka haluavat kasvattaa myös omaa henkilöbrändiään. Tällaisia henkilöbrändinsä kohottamisesta haaveilevia löytyy yhä enemmän – erityisesti nuoremmista sukupolvista.
Olen kouluttanut erilaisia organisaatioita sosiaalisen median käyttöön melkein kymmenen vuotta. Miltei jokaisessa koulutuksessa on käsitelty jollain tasolla yhtä tuttua teemaa: yrityksen avainhenkilöt ja asiantuntijat pitäisi saada sosiaaliseen mediaan, mutta he eivät ole innostuneita siitä. Olen tarjonnut tähän työkaluja, jotka jaan nyt myös teille.
Markkinointiviestinnän ja media-alan kuplassa ajatellaan herkästi, että valtaosassa työpaikkoja ymmärretään sometyön tärkeys. Totuus on, että edelleen liian moni työnantaja uskoo sosiaaliseen mediaan käytetyn ajan laiskistavan ja tappavan tuotteliaisuuden.
Jos yritys haluaa kannustaa työntekijöitään luomaan henkilöbrändiään somessa, sen on varmistettava, että sometyölle on aikaa ja sitä pidetään arvossa.
Älä yritä pakottaa työntekijää rooliin, johon hän ei halua. Sen sijaan yritä etsiä organisaationne sisältä niitä tyyppejä, jotka syttyvät somesta.
Huomioi myös se, etteivät kaikki ole kotonaan joka kanavassa. Joku rakentaa mielellään henkilöbrändiään LinkedInissä, kun taas toinen haluaa näyttää asiantuntemuksensa Twitterissä. Monesti yhdestä ihmisestä ei saa jokapaikanhöylää.
Vai tuntuuko, ettei some motivoi ketään? Kurkkaapa seuraava kohta. Luultavasti olet väärässä.
Sosiaalisesta mediasta on vaikea innostua, jos sitä ei osaa käyttää tai sen ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia tunne. Väitän, että jokaisessa koulutuksessani vähintään yksi sosiaaliseen mediaan aiemmin ynseästi suhtautunut on innostunut sen mahdollisuuksista.
Järjestä sisäisiä koulutuksia työntekijöille. Tutustu myös itse sosiaaliseen mediaan. Voit toimia tukihenkilönä, kun joku somen alkutaipaleella oleva harjoittelee.
Some voi olla pelottava paikka siihen liitettyjen negatiivisten mielikuvien perusteella. Moni pelkää aiheuttavansa yritykselle mainekriisin tai saattavansa itsensä naurunalaiseksi. Itsevarmuus somessa vahvistuu, kun tiedot ja taidot ovat kunnossa.
Muista myös pitää työntekijöiden taidot ajan tasalla. Sosiaalinen media elää jatkuvasti, joten myös siihen tarvittavat taidot muuttuvat. Jokavuotinen kouluttaminen on tärkeää. Sosiaalisesta mediasta järjestetään myös ilmaisia verkkokoulutuksia, ja työntekijöiden on mahdollista suorittaa somesertifikaatteja. Kynnys lähteä sellaisiin voi kuitenkin olla korkea, joten koulutuksen olisi hyvä tulla työpaikalle ja olla osa työaikaa.
Varmista, että kaikilla sometuksesta innostuvilla työntekijöillänne on työkalu, johon voi turvautua tilanteessa kuin tilanteessa. Se työkalu on sosiaalisen median linjaus.
Sosiaalisen median linjaus ei ole strategia, vaan tiivis tietopaketti, joka auttaa käyttämään sosiaalista mediaa. Se voi sisältää esimerkiksi suuntaviivat, joita yritys toivoo työntekijöiden somessa noudattavan, valmiita esimerkkejä hyvistä ja yrityksen ääneen sopivista sisällöistä ja ohjeet vaikeiden tilanteiden varalle.
Somelinjaus tsemppaa somettamaan – sen sävy saa olla innostava!
Monessa organisaatiossa somettajat jäävät yksin innostuksensa kanssa. Onnistumisia ei jaeta tarpeeksi tehokkaasti toisille, eikä niistä silloin opita. Pidä huolta, että mittaatte sosiaalista mediaa tehokkaasti ja jaatte onnistumiset sisäisesti. Se hoituu yksinkertaisimmillaan vaikkapa kuukausipalavereilla, joihin kutsutaan muutkin kuin somea tekevät. Näin somesta tulee myös näkyvä osa työtä. Parhaista someonnistumisista sopii palkita!
Käytän koulutuksieni taustalla alan tutkittua tietoa. Jos innostuit aiheesta ja haluat tutkia sitä lisää, tässä osa lähteistä, joihin tämä kirjoitus pohjaa. Lähteet: Harvard Business Review, Internal Journal of Strategic Communication ja Journal of Knowledge Management.