Vieraskynä - Aurora Airaskorpi

Jopa 100 miljoonaa internetkäyttäjää katsoo videoita joka päivä ja 59 prosenttia ylemmän johdon edustajista katsoo mieluummin videota kuin lukee tekstiä. Videota ei siis pääse pakoon, toimi sitten kuluttajamarkkinoilla tai b2b-kentällä. Listasimme kahdeksan videotrendiä vuodelle 2017, jotka jokaisen markkinoijan on hyvä tietää nyt.

1. Videosta tulee oletusarvo – ei lisäpalikka. Video on 2010-luvun älypuhelin. Voi olla, että kymmenen vuoden päästä katsomme taaksepäin ja hämmästelemme sitä, miten maailmassa selvittiin, ennen kuin kaikki oli videona. Maailmalla huhuillaan jo, että kuluttajat pitävät outona, jos he eivät saa haluamaansa tietoa videomuodossa ja väitetään jopa, että 25 prosenttia kuluttajista kadottaa kiinnostuksensa yritykseen, jos se ei tarjoa hänelle videosisältöä. Suomessa tuskin olemme vielä tässä pisteessä, mutta videovallankumous iskee tännekin ennemmin tai myöhemmin. Joten kirjoita seinällesi isoin kirjaimin “MUISTA VIDEO”, joka kerta kun lähdet tekemään sisältöjä.
2. Emotionaalisen videon nousu ja lässähdys? Kun kuluttajia on yhä vaikeampi tavoittaa, heidät yritetään pysäyttää tunteisiin vedoten. Tarinallisuus on viimeistään 2016 noussut jokaisen yrityksen markkinointipäättäjien huulille. Kilpailu syvistä tunteista on kova ja se näkyy yritysten määrässä. Haasteena on kuitenkin se, että kun ihmisille yritetään syöttää tunteita joka tuutista, kynnys tunteellisenkin videon katsomiseen kasvaa. Käsikirjoituksilta kaivataan enemmän kuin pelkkää tunteellista vuodatusta ja kaipuu todelliselle draamalle rohkaisee yrityksiä menemään pidemmälle, yllättämään, ottamaan isompia riskejä. Pelkkä vuodatus ei ole itseisarvo.
3. Yllätyksellisyys. Kun emootiot alkavat turruttaa, jäljelle jää yllätyksellisyys. Tätä on hakenut muun muassa amerikkalainen Cardstore by American Greetings feikkityöpaikkavideollaan, joka on kerännyt yli 26 miljoonaa katselukertaa Youtubessa. 
https://youtu.be/HB3xM93rXbY
4. Elokuvallisuus. On videotuotantoja ja on videotuotantoja. Ammattinäyttelijät, elokuvallisuus ja rohkea asenne houkuttelevat painamaan play. Tähän uskoo ainakin Prada, jonka mainosvideossa näkyy Roman Polanskin kädenjälki. Samalle linjalle on lähtenyt myös kotimainen Y-Säätiön omistama, vuokra-asuntoja tarjoava M2-Kodit. 


5. Reaktiivisuus. Politiikka on nivoutunut yhä tiiviimmäksi osaksi kuluttajan arkea kun teinitkin lukevat jo uutisia ja hengaavat Twitterissä. Tämä avaa yrityksille uusia kerronnan muotoja, sillä enää ei tarvitse vedota vain ihmisen primääritunteisiin vaan älykkyys ja akuutteihin mediailmiöihin kohdistuvat kannanotot ovat nyt yhteistä pelikenttää. Tämä trendi ulottuu paljon videoita pidemmälle ja kuluttajat odottavat jo yrityksiltä kannanottoa ja puolien valintaa. Rohkeus seisoa jonkin asian takana ja vastustaa maailmassa jyllääviä ääri-ilmiöitä on trendi, jonka harjalla nyt kannattaa ratsastaa. Tätä kokeili tammikuussa mm. TV2 Denmark, joka teki ihmisten yhdistämisestä Facebook-ilmiön.  

6. Facebook 360 ja livevideot. Facebookin mukaan  ihmiset kommentoivat livevideoita kymmenen kertaa enemmän kuin tavallisia videoita. Suosituinta livesisältöä ovat uutiset ja sen jälkeen puheenvuoroista, konferensseista ja musiikkiesityksistä tehdyt tallenteet.  Tätä trendiä ovat syleilleet ainakin automerkit Nissan ja Chevrolet, jotka striimasivat vuonna 2016 uusien autojensa lanseeraukset. Tänä vuonna liveä värittää lisäksi Facebookin 360-video-ominaisuus, joka tuonee autoesittelyihinkin uuden ulottuvuuden.
7. Tubettaja tekee sen paremmin. Kotimaisen Töttöröö Networkin teettämän tutkimuksen mukaan 99 prosenttia suomalaisista 15-35-vuotiaista katsoo Youtubea vähintään joskus. Näistä videoista kaikista suosituimpia ovat huumori-, musiikki- ja opetusvideot. Tubettajien tehokkuutta markkinoinnissa ei siis ole syytä väheksyä. Parhaimmillaan tubettaja rökittää inhimillisyydellään jopa perinteisen julkkismainonnan, kuten kävi Emirates-lentoyhtiön mainosvideoilla. Näyttelijä Jennifer Anistonin tähdittämä video keräsi päälle 5 miljoonaa katselua mutta Youtube-tähti Casey Nestatin neitsytlento Emiratesilla päihitti Anistonin kevyesti 31 miljoonalla katselukerralla.
https://youtu.be/yz_qZQbiZuA

8. Mitattavuus. Videota kokeilleet ovat jo päässeet yli oikeanlaisen videon valitsemisen tuskasta ja laittaneet ilmoille ehkä yhtä sun toista. Kukkaron nyörit ovat kuitenkin kiristyneet ehkä siinä kohtaa, kun yrityksen sisällä ei olla pystytty osoittamaan, mitä hyötyä videosta oli ja miksi siihen kannattaisi satsata lisää rahaa. Ongelmana on puutteelliset tavoitteet ja niihin kohdistetut vääränlaiset mittarit (lue lisää). Sisältömarkkinointiguru Joe Pulizzia lainatakseni:
“Most brands are still hanging their video strategy on the viral video, instead of building a process and organization around the ongoing delivery of valuable information through video”.
Eli kun kaikki satsaukset menevät yhden viraalin videon aikaansaamiseen, jatkuva, tavoitteelinen videotekeminen jää jalkoihin ja tulokset sitä myötä latteiksi. Voisiko tämä vuosi olla ei-viraalien, katsojia ja tavoitteita oikeasti palvelevien videoiden ja pitkäjänteisen tekemisen vuosi? Tartu haasteeseen!
Lue lisää videotrendeistä viime vuoden postauksesta.