Markus Frey

Ylpeänä esitämme: Teimme Helsingin yliopiston Yliopisto-lehdelle täysimittaisen ulkoasu-uudistuksen. Suunnittelimme lehdelle uuden nimiön eli logon, uudistimme typografian ja hahmottelimme kuvankäyttötavat ja värimaailman. Tavoitteena oli tehdä uudesta lehdestä raikkaampi ja helppolukuisempi.
Ulkoasun uudistamisen lisäksi sparrasimme toimitusta työtapojen parantamisessa. Havainnoimme lehden syntymiseen liittyviä prosesseja ja mietimme yhdessä Yliopisto-lehden toimituksen kanssa, kuinka ne olisivat mahdollisimman tehokkaita ja saisivat aikaan parhaan mahdollisen lopputuloksen. Viidessä työpajassa työstimme toimituksen kanssa lehden tekemisen käytäntöjä sujuvammiksi.
Työpajoissa terävöitettiin myös Yliopisto-lehden konseptia. Hahmotimme lehden arvot ja adjektiivit, joiden pitäisi näkyä jokaisessa numerossa. Tarkensimme näkökulmaa, josta lehti maailmaa tarkastelee.
Kun viisi työpajaa järjestettiin kuukauden välein, ajatukset ehtivät kypsyä myös lehteä tehdessä. Uuden nimiön slogan “Tiedettä rakkaudella” syntyi toimituksen arkisessa kokouksessa.
Slogan kertoo intohimoisesta suhtautumisesta tietoon ja sivistykseen. Yliopisto-lehti uskoo laatujournalismiin ja suurella vaivalla tehtyihin asiajuttuihin, jotka ovat arvokkaita näin infoähkyn aikakaudella.

Lukijoilta kiitosta raikkaudesta ja selkeydestä

Yliopisto-lehti - kansiEnsimmäinen uusitun lehden numero ilmestyi elo-syyskuun vaihteessa. Kysyimme minkälaisen vastaanoton uusi lehti on saanut lukijoiden keskuudessa.
“Uudistettu lehti on saanut lukijoilta kiitosta raikkaudesta ja selkeydestä. Eniten mielipiteitä on jakanut uusi nimiö. Nimiön muutos oli iso päätös. Lukijat kiittelevät kuitenkin sitä, että Yliopisto-lehden vanha tuttu henki on tallella uudistuneessakin paketista”, kertoo Yliopisto-lehden päätoimittaja Marja Pemberton.
Lehden ja työprosessien kehittäminen työpajoissa on sopinut Yliopisto-lehden keskustelevalle toimitukselle.
”Työpajoissa pysähdytään miettimään asioita, jotka kiireisen työn keskellä ohitetaan. Kubon ammattilaisten esittämät kysymykset ja huomiot ovat tönineet ajatuksia liikkeelle. Tärkeää on ollut myös se, että työpajoissa syntyi konkreettisia työkaluja. Niiden arkeen soveltamisesta alkaa se varsinainen toimituksen kehitystyö”, Pemberton summaa.