Vieraskynä

Ihan ensiksi yksi selvennys. Sana henkilöbrändi. En käytä sitä, en pidä siitä enkä usko siihen. Se ei kerta kaikkiaan kerro mitään siitä, mistä oikeasti on kyse silloin, kun siihen viitataan.
Joten käytetään siis korvaavaa sanaparia: aito, vaikuttava tyyppi. Mistä tunnistaa aidon, vaikuttavan tyypin ja miten sen erottaa feikistä? Nokakkain aitous on aika helppo tunnistaa, ellei edessä ole erityisen taitavin sosiaalisin taidoin varustettu psykopaatti.
Aito tyyppi on kongruenssissa itsensä kanssa. Siis täysillä sitä mitä on. Jos on iloinen, on sitä oikeasti, ei tekohymynaamalla. Siis iloinen munaskuitaan myöten.
Kun tapaat syvästi iloisen ihmisen, hänen ilonsa välittyy sinuun ja saa sinut tuntemaan olosi paremmaksi. Ilo välittyy energiana kahden kehon välillä.

Aitous välittyy

Aitouden tunnistaminen sosiaalisessa mediassa on mutkikkaampaa, sillä siitä puuttuu kehollinen kontakti. Se, miltä ihminen tuntuu, välittyy siellä epäsuorasti. Niinpä sen analyysiin tarvitaan tarkempia työkaluja. Sovellan seuraavassa kirjailija, professori Adam Grantin giver/ taker/ matcher –kolmijakoa.
Kirjassaan Give and Take. Why Helping Others Drives Our Success Grant esittää, että ihmisiä on kolmenlaisia. Niitä, jotka ensisijaisesti antavat (giver), niitä jotka ensisijaisesti ottavat muilta (taker) ja niitä, jotka antavat vain silloin, jos itse saavat jotain vastineeksi (matcher).
Kärjistäen: Äiti Teresa on giver, Donald Trump on taker ja suurin osa tavallisista bisnespulliaisista on matchereita. Tosiasiassa tilanne on tietysti paljon monisyisempi.

Miten saat selville, onko tyyppi, jota seuraat somessa, giver, taker vai matcher? Tutki seuraavia asioita:

1.    Originaliteetti ja oma ääni

Mitä uniikimpaa ja ainutlaatuisempaa henkilön luoma somesisältö on, sitä todennäköisemmin hän on pohjimmiltaan giver. Monet taiteilijat, tutkijat ja keksijät ovat tästä hyvä esimerkki.
Heidän työnsä on oikeastaan 100%:sti antamista. Sitä, mitä he paraikaa luovat, ei kukaan kaipaa, odota eikä kysy. Sille ei ole valmista tilausta. Ei välttämättä edes olemassa olevaa maksajaa. Se syntyy suuressa epävarmuudessa heidän omasta palavasta halustaan saattaa jotain ainutkertaista tähän maailmaan.
En tarkoita, että taiteilijat olisivat parempia ihmisiä kuin muut. Mutta heillä on kykyä antaa puhtaasta antamisen halusta. Voi olla, että tähän antamiseen kytkeytyy myös muita motiiveja: halu selvittää itselleen miten asiat ovat, tahto luoda johonkin ongelmaan uusi ratkaisu tai kerta kaikkiaan vain se vimmainen luomisen pakko, josta tulee antamista vasta vuosien angstissa vietettyjen hetkien jälkeen, jos ikinä tulee.

Tarkastele siis seuraamasi henkilön originaliteettia ja ääntä. Onko se elämääsi rikastavaa? Onko siinä jotain ainutlaatuista?

Ole tarkka myös omien torjuntareaktioittesi kanssa. Joskus sellainen sisältö, joka viestii siitä, mitä itse haluaisimme olla tai tehdä mutta emme jostain syystä ole tai tee, herättää meissä kielteisiä tunteita. Tällöin on kyse omasta sisäisestä vastustuksestasi, ei siitä, millaista näkemäsi sisältö pohjimmiltaan on.

2.    Selfieiden määrä

Tarkastele ihmisen somefeediä. Mikä on omien naamakuvien määrä suhteessa kaikkeen, mitä hän julkaisee.

Mitä enemmän yksin häntä kuvaavia naamakuvia, sitä enemmän hän on kiinnostunut vain itsestään.

Ei sinusta, ei faneistaan, ei lisäarvon tuottamisesta seuraajilleen. Tämä taas tarkoittaa, että hän tuskin on aito giver. Eniten häntä kiinnostaa oman ulkoisen itsensä saama mahdollisimman suuri huomio.
Nuorelle ikäpolvelle Instagram tuntuu olevan samaa kuin selfie. Ikään kuin mitään muuta syytä olla siellä ei olisi kuin omien poseeraustensa postaaminen. En tiedä, mihin tämä tulee jatkossa johtamaan enkä edes tiedä, haluanko.

3.    Kuvien koko ja käytetyt pronominit

Tiimien johtamisesta useita kirjoja kirjoittaneen Patrick Lencionin mukaan yritysten vuosikertomuksista voi päätellä, onko niiden johtaja taker vai ei. Mitä suurempi kuva yksin hänestä, sitä suuremmalla varmuudella taker. Jos kuvassa on muita ihmisiä hänen kanssaan, ei niin taker.

Jos johtaja käyttää puheessaan korostetun paljon sanaa minä, on kyseessä melko varmasti taker tai vähintäänkin matcher. Jos hän puhuu useimmiten me-muodossa, hän on todennäköisemmin giver.

Kiinnitä siis huomiota ihmisen somessa käyttämiin pronomineihin. Jos toimitusjohtajan blogissa kaikki on minä-muodossa hänen puhuessaan firman yhteisistä asioista, voi olla, että firmassa on vain yksi tärkeä henkilö: hän itse.

4.    Antaako hän kiitosta muille?

Neljäs asia, joka kertoo aitoudesta, on tyypin tapa jakaa kiitosta. Jos hän viestii jostain omasta saavutuksestaan, antaako hän kiitokset kaikille niille, jotka ovat häntä siinä auttaneet, vai esiintyykö siten kuin olisi saavuttanut kaiken yksin?

Ani harva saavuttaa yksin mitään. Se, joka niin väittää, on sairastunut omaan harhaansa.

Erikoistapauksena tästä on se, että osa ihmisistä merkitsee omiin julkaisuihinsa kyllä mieluusti ne, joilla on somessa enemmän seuraajia kuin heillä itsellään, mutta ei tee vastavuoroisesti niin niille, joilla on seuraajia heitä vähemmän. Tällainen henkilö on todennäköisemmin taker tai jonkin asteinen matcher, ei aito giver.
Kiitoksen antamista on myös se, että jakaa toisten tuottamia sisältöjä. Tarkastele siis huolella, mitä kaikkea seuraamasi ihminen somessa jakaa. Jakaako vain omaa kuvaansa vai myös muiden tuottamaa lisäarvoa?
Kaikkein suurimmat giverit jakavat kilpailijoidensa sisältöjä. He elävätkin runsaudessa. Sinun juttusi ei ole minulta pois. Siksi voin hyvin tukea sitä. Minun maailmassani meille kaikille on kaikkea tarpeeksi.

5. Kuka julkaisee häntä koskevat some-julkaisut?

Tätä on usein vaikea hahmottaa, ellei siihen kiinnitä tarkemmin huomiota, sillä somea selatessaan tunnistaa usein tutun hahmon.

On kuitenkin aivan eri asia, julkaiseeko jostain ihmisestä kertovat postaukset yleensä hän itse vai muut ihmiset, jotka kokevat, että se, mitä hän tekee, on niin kiinnostavaa, että he haluavat jakaa asian ja merkitä hänet omaan julkaisuunsa.

Osa ihmisistä on poistanut muilta itseensä tagaamisen mahdollisuuden. Se on tietysti ihan ookoo – ja kertoo jotain heidän suhtautumisestaan kanssaihmisiinsä. Ovatko nämä sellaisia, joiden kanssa ollaan samalla viivalla, vai kuvitellaanko tai halutaanko olla heidän yläpuolellaan ja siksi rajoittaa heitä?
Eikö sosiaalisen median tarkoitus ollut pohjimmiltaan mahdollistaa ihmisten välinen vuorovaikutus – ei kontrolloida ja padota sitä?

6. Jakojen määrä

Jakojen määrä kertoo ihmisen todellisesta vaikuttavuudesta. Se, mitä ihmiset tukevat niin paljon, että haluavat jakaa edelleen, on jotain todella vahvaa. Jaetussa sisällössä merkitys tihentyy. Se on lisäarvoa, jota halutaan välittää.
Lisäarvo voi olla uutuus, originaliteetti tai koskettavuus tai se voi olla jotain, joka muuttaa maailmaa itselle merkitykselliseen suuntaan. Mitä mielenkiintoisempi ja uniikimpi sisältö, sitä todennäköisemmin se herättää reaktioita – puolesta ja vastaan.
Näinä kissavideoiden aikoina on toki helppo kyynisesti todeta, että eniten jakoja saavat kuitenkin aina sairaat eläimet tai lapset.
Voi olla.

Silti uskon, että ihmiset jakavat myös sellaisia sisältöjä, joilla on syvempää merkitystä. Jotain, jonka puolesta he ovat valmiita toimimaan.

Yksi erikoistapaus tästäkin. Osa epävarmoista ihmisistä lähtee mielellään tukemaan juttuja, jotka saavat heidät näyttämään muiden silmissä coolilta. Tällöin jakaja ei ole aito giver, vaan ennemminkin taker. Liittämällä itsensä osaksi jonkin jo luodun sisällön aitoa haluttavuutta hän pönkittää vain omaa egoaan.

7. Millä asialla hän on?

Osalla ihmisistä ei ole mitään asiaa. Osa on puhtaasti itsensä asialla. Sitten on niitä harvoja, jotka oikeasti uskovat siihen, minkä puolesta työskentelevät. Ja ei, en tarkoita tässä yrityksen kassavirtaa. Tarkoitan jotain suurempaa. Esimerkiksi hyvinvointia, oikeudenmukaisuutta ja yhteistä hyvää. Sitä, että yes we fucking can.

Ihmiset, jotka ovat itseään suuremmalla asialla, vetävät puoleensa. Se, että on olemassa jotain merkityksellistä, tuntuu muistakin tärkeältä. Sellaiseen haluaa liittyä.

Nämä ihmiset ovat todellisia givereitä. He tekevät merkityksellisiä asioita muille ja itselleen. Ennen kaikkea he tekevät asioita yhdessä muiden kanssa.
He ajattelevat, että yhdessä olemme enemmän, ja se, että sinä olet lahjakas, ei ole minulta pois. He haluavat antaa jokaiselle tilan olla oma itsensä ja palvella sitä kautta yhteistä hyvää. Nämä ihmiset antavat, ottavat vastaan ja saavat. He tukevat, he sallivat ja he luovat.
Tällaiset tyypit ovat aidosti vaikuttavia. Vuorovaikutuksessa toisten kanssa he luovat aina jotain itseään suurempaa.

Pähkinänkuoressa: Miten erottaa aidon henkilöbrändin feikistä?

1.     Originaliteetti ja oma ääni
2.     Selfieiden määrä suhteessa muuhun sisältöön
3.     Kuvien koko ja käytetyt pronominit
4.     Antaako hän kiitosta muille ja jakaako muiden sisältöä
5.     Kuka julkaisee häntä koskevat some-julkaisut
6.     Hänen postaamiensa sisältöjen saamien jakojen määrä
7.     Millä asialla hän on.
vierasblogi_kubo_maaretta_tukiainen
Maaretta Tukiainen on kirjailija ja muutosvalmentaja, joka työkseen auttaa ihmisiä ja organisaatioita kiteyttämään oman osaamisensa, kykynsä ja ytimensä siihen perustuen, mitä he pohjimmiltaan ovat. Kommentoi Twitterissä @Maaretta tai Instagramissa @maaru. 
Maaretan uusimman kirjan Hyvän mielen vuosi (2017) löydät täältä.
 

Lue lisää henkilöbrändeistä

Grant, Adam. Give and Take. How Helping Others Drives Our Success. 2013.
Grant, Adam. Originals. Miten oman tiensä kulkijat muuttavat maailmaa. 2017.
Lencioni, Patrick. The Five Dysfunctions of A Team. 2002.