Anna Kurkela-Vilén

Hyvä konsepti on kohderyhmää palveleva, kanavan tai kohtaamispisteen ominaisuudet tunnistava ja niitä hyödyntävä suunnitelma, joka pitää sisällään idean, sisällöt ja toimintatavan, vastaa määriteltyihin tavoitteisiin ja ohjaa aidosti työprosessia. 

Tai näin sen itse tiivistäisin. Mutta miten sellainen syntyy?

Kanavaymmärrys on konseptisuunnittelijan ydinosaamista

Oli kyse sitten sisällöistä eri kanavissa, verkkosivustoista, julkaisuista, peleistä, tiloista, tuotteista, palveluista, toimintamalleista tai kokonaisesta yrityksestä, konseptointi vaatii onnistuakseen konseptisuunnittelijalta hyvää ymmärrystä 

  • kohderyhmästä, johon halutaan vaikuttaa
  • kanavasta, jonka ehdoilla toimitaan
  • tavoitteista, jotka halutaan saavuttaa
  • käytössä olevista resursseista, joihin konsepti pitää mitoittaa.

Ymmärrys luo pohjan suunnittelulle ja varmistaa, ettei konsepti ole vain innostava ja upea vaan ennen kaikkea vaikuttava ja toimiva. Mieluiten tietysti kaikki neljä samassa paketissa. 

Konsepteja suunniteltaessa painottuu usein kanavakohtainen suunnitteluosaaminen: ymmärrys siitä, miten kyseessä olevan kanavan ominaisuuksia ja sen mahdollistamia toimintatapoja voi parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää haluttuun kohderyhmään vaikuttamisessa. 

Pelkkä kanavaosaaminen ei kuitenkaan riitä. Konseptien on kyllä toimittava kunkin kanavan ja kohderyhmän ehdoilla mutta myös vastattava liiketoimintalähtöisiin tavoitteisiin, joita niille asetetaan.

Konsepteja suunnittelevat osaajat poikkeavat usein toisistaan profiililtaan merkittävästikin. Omaa ydinosaamistani ovat esimerkiksi erilaiset sisältö-, julkaisu- ja mediakonseptit niin digitaalisissa kanavissa kuin printissä. Vahvuuteni ovat fasilitoinnissa, käyttäjäpolkujen, rakenteiden ja jakelun suunnittelussa sekä sisältötyyppien luomisessa. Työskentelen yleensä aina yhdessä visualistin tai UI/UX-suunnittelijan kanssa. Vaikka työparin kanssa taivumme moneen, on meilläkin silti tiettyjä rajoitteita. Niistä sananen lopussa.

Konseptin luomiseksi on lukuisia erilaisia tapoja ja työkalupakkeja 

Työkaluja, toimintamalleja ja tapoja konseptien suunnittelemiseksi on yhtä monia kuin on konseptoijiakin. Hyväksi havaittuja, itse luotuja, muilta kopioituja ja vuosien varrella kokemuksen myötä timantiksi hioutuneita. 

Kubolaisten yhteinen näkemys kuitenkin on, että onnistuneen konseptin luominen on lähinnä tuuria, jos pohjalla ei ole jaettua ymmärrystä kohderyhmästä ja sen tarpeista, konseptille selkeästi määriteltyjä strategisia tavoitteita ja keskustelua resursseista ja toimintatavoista. Niinpä meillä konseptointiprojektit starttaavat aina yhteisen strategisen näkemyksen luomisella asiakkaan kanssa. Sen jälkeen suunnitteluprosessin eteneminen riippuu pitkälti kanavasta.

Tarvittavat työkalut ja suunnittelun metodit riippuvat nimittäin myös siitä, mihin kanavaan ja millaista konseptia ollaan luomassa. Verkkosivuston konseptia luotaessa olennaisia työkaluja suunnittelijalle ovat esimerkiksi käyttäjäpolut, sillä konsepti on suunniteltava liikenteen lähteiden ja sisältöjen jakelun ehdoilla. Lehtikonseptissa jakelu on erilaisessa roolissa, ja suunnittelijalla on oltava vahva ymmärrys siitä, miten lehdelle luodaan rytmi ja millaisia tehtäviä lehden eri juttupaikoilla on osana kokonaisuutta. Somekanavissa on kussakin omat lainalaisuutensa. Ja nykyisin, kun sisällöistä on kyse, konseptit ovat jo lähes aina lähtökohtaisesti monikanavaisia. 

Konseptisuunnittelu kiteytyy konseptikuvaukseksi ja käsikirjaksi, jonka tehtävä on ohjata toimintaa

Konseptisuunnittelun lopputulemana luotu konsepti esitellään usein konseptikuvauksen tai konseptikäsikirjan avulla. Konseptikuvaus on konseptin esittely, dokumentaatio, joka paitsi esittelee konseptin pääpiirteet, myös perustelee tehdyt valinnat ja toimintatavan sekä sisältöjen ja ulkoasun linjaukset. Käsikirjaksi kuvaus laajenee, kun mukana on tekemisessä auttavat malliesimerkit ja selitykset, jotka ohjaavat konseptin toteuttajia.

Konseptikäsikirjaa tarvitaan, jotta konseptisuunnitelma ohjaa aidosti toteuttajia ja työprosessia. Se myös muistuttaa tavoitteista, jottei konsepti laimene heti ensimmäisen vastoinkäymisen tai hankaluuden kohdatessa.

Paraskin konsepti on huono, jos se jää vain suunnitelmaksi eikä toteudu lainkaan tai vain vesitettynä. 

Hyväkin konsepti on aina vain lähtökohta, jonka mukaan aloitetaan varsinaisen tekemisen suunnittelu ja toteutus. Lopputulema syntyy joko huolellisen konseptinmukaisen suunnittelun ja toiminnan tuloksena jokseenkin halutunlaisena – tai kilpistyy resurssien, tahdon tai ajan puutteessa vain varjoksi tavoitellusta. Samalla tavoin kuin kulttuurin sanotaan syövän strategian aamupalaksi, pilaavat vanhat tavat, kiire ja liian pienet resurssit loistavankin konseptin takuuvarmasti. 

Konseptiuudistus muuttaa tekemisen tapaa

Kubon ominta alaa ovat oman median kanavien, kuten verkkosivustojen, konseptointi sekä erilaiset monikanavaiset sisältö- ja markkinointikonseptit. Olemme uudistaneet niin uutis-, aikakaus- kuin asiakasmedioita aina kokonaisten julkaisuperheiden konseptoinnista yksittäisiin jäsenlehtien konseptiuudistuksiin. Erilaisia sisältökonsepteja luomme usein kanavastrategian teon yhteydessä esimerkiksi sosiaalisen median kanaviin ja sisältöstrategian luomisen yhteydessä verkkosivustolle tai muihin tärkeisiin kohtaamispisteisiin. 

Kaikissa konseptointiprojekteissa lähtökohta on aina sama: konseptin luominen on alku, jonka jälkeen varsinainen työ vasta alkaa. Konsepti ohjaa tekemistä, mutta lopputuloksen kannalta tärkeintä on kuhunkin konseptiin sisäänrakennettu ja tarkkaan suunniteltu tekemisen prosessi. 

Osaa luomistamme konsepteista toteutamme ja tuotamme asiakkaillemme edelleen itse, osa on tehty puhtaasti konseptointi- tai uudistusprojektina. Tällöin toimitus tai tekijät on koulutettu projektin yhteydessä uuteen tekemisen tapaan. 

Miksi en koskaan konseptoisi TikTokiin?

Palaan lopuksi vielä ajatukseeni konseptisuunnittelun ja -suunnittelijan rajoitteista. Lähes kaikkeen voi nimittäin perehtyä – olen konseptoinut niin julkaisuja rakentajille ja markkinoijille kuin somekonsepteja kokeilleille – mutta konseptisuunnittelijana tunnistan myös rajoitteeni: en lähtökohtaisesti suunnittelisi konseptia pelille, tilalle tai edes sisällöille, jos ne tehtäisiin TikTokiin. Muutamia rajoitteita mainitakseni. 

Miksikö? Koska konseptisuunnittelijalla tulee olla syvällinen ymmärrys kanavasta, johon hän konseptia suunnittelee. Itse en osaa peli- tai tilasuunnittelun periaatteita tai käytä TikTokia, niin hyödyllistä kuin se työni kannalta toisinaan olisikin. 

Muuten konseptointiprojektit ovat työni suola, joihin hyppään aina innolla mukaan, kunhan vain kohderyhmä ja tavoitteet ovat tiedossa – tai vähintäänkin mahdollista määritellä. 

Mikä on konsepti? 

Konseptilla tarkoitetaan useimmiten strategiaan pohjautuvaa suunnitelmaa tietyn kokonaisuuden ideasta, sisällöistä ja toiminnan periaatteista. Konseptikuvaus perustelee valitut toimintatavan, sisältöjen ja ulkoasun linjaukset – ja ohjaa työprosessia.
Konseptin käsitteen tarkempi merkitys vaihtelee: vaikka julkaisukonsepti, verkkosivuston konsepti, pelikonsepti, sisältökonsepti, yrityksen konsepti ja markkinointikonsepti ovat kaikki melko vakiintuneita termejä kuvaamaan tietynlaista suunnitelmaa tai kuvausta rajatusta kokonaisuudesta, niiden välillä sanan konsepti merkityksessä on eroja.