Digitaalisen sisältövyöryn keskellä printti on parhaimmillaan koskettava kokemus, joka jää mieleen ja vaikuttaa. Pahimmillaan printti on turhake, jota ei olisi pitänyt koskaan painaa. Sisältö ja muoto ratkaisevat, kumpaa printti on.
Mediapäivät 2016 -seminaarin järjestävät kysyivät minulta seuraavat kolme kysymystä. Näin niihin vastasin.
1. Mitä printtilehden mahdollisuuksia ei ole vielä huomattu hyödyntää riittävästi?
Printtilehden fyysinen laatu ja haptisuus on maailmalla selkeä trendi. Mutta Suomessa ei ole kunnolla uskallettu hyödyntää lehden sidosasun ja paperilaadun antamia mahdollisuuksia. Valitettavasti Suomessa trendinä on paperilaadun heikentäminen ja mahdollisimman edullinen painaminen, mikä vähentää meillä printtilehden kilpailuetua.
2. Mikä printtilehden ominaisuuksista on ylivertainen verrattuna digiversioihin?
Parhaimmillaan lehti on kaunis esine, joka halutaan pitää esillä ja jonka koskutus tuntuu hyvälle. Printti hivelee kaikkia aisteja ja on jo isoin ”ruutu”, josta luemme asioita. Mobiililaitteiden pienet ruudut eivät voi antaa samanlaista visuaalista tunteen välitystä mihin hyvin tehty printti pystyy.
3. Mitkä ovat printtilehtien trendit tänään? Voitko mainita hyviä kansainvälisiä ja kotimaisia esimerkkejä?
Printin trendeinä ovat 1) harvemmin mutta paremmin, 2) visuaalisesti kauniimmin sekä 3) proamatöörien rakkaudella.
Hyvinä esimerkkeinä voi mainita Monocle, Kinfolk, Porter, Fantastic Man, Wired, Dwell, Raw View, N by Norwegian. Uutis-ja viikkolehdissä hyviä esimerkkejä ovat Bloomberg Businessweek, New York, The New Yorker, IL Italiassa ja I Portugalissa.
Puhun Mediapäivillä 16.11.2016 Printin paluusta. Tervetuloa kuuntelemaan.
PS. Sisältömarkkinoinnin pioneeri Joe Pulizzi ennakoi haastattelussamme printin paluuta asiakasviestinnässä: “Ei kannata yllättyä, jos printti tekee paluun kaiken sirpaleisen ja epämääräisen verkkosisällön keskellä.” Lue lisää…