Julkaisin viime viikolla omalla Instagram-tililläni kuvan, joka pisti ruudun parissa sekunnissa täyteen tykkäysilmoituksia. Kuva ei ollut mielestäni mitenkään ihmeellinen, perus-selfie. Ei erityisen erinomaista kuvakulmaa, tarinaa tai kuvanlaatua.
Kuva sai tililläni yhteensä 60 tykkäystä. Tämähän ei ole mikään erityisen iso luku, koska seuraajani pyörivät ihan suomalaisen peruspulliaisen lukemissa. Suurin osa seuraajistani on ihan oikeita kavereitani ja julkaisut sitä myötä ihan perushipsterin elämää: selfieitä, ruokaa, matkoja tms. yleistä kivaa kavereille. Niissä lukemissa 60 on kuitenkin noin kolme kertaa selfieideni tykkäysmäärä noin yleisesti ja se sai ajatuksen raksuttamaan. Miksi?
https://www.instagram.com/p/BCz1lfjCRn8/?taken-by=aukkikorpi
Vertailun vuoksi, muutama kuukausi sitten julkaisemani oheinen kuva minusta sai seuraajapiirissäni vain 24 tykkäystä. Tämä siitäkin huolimatta, että seuraajamäärä ei ole merkittävästi muuttunut, kuva oli laadultaan ja väreiltään huomattavasti parempi ja paljaan ihon määrä kuvassa jotakuinkin sama.
https://www.instagram.com/p/__pyNpCRgM/?taken-by=aukkikorpi
Tämän tapauksen pohjalta luomani teoria pätee pienistä lukemista huolimatta myös isommissa vesissä uivien profiileihin – niin yksityisille kuin yrityksille.
Tykkääjämäärä kasvaa hashtagien määrän ja laadun mukaan. Suuremman tykkäysmäärän saaneessa kuvassa käytin yhteensä viittä hashtagia, joista kolme oli englanninkielisiä ja hyvin yleisiä: #getaway #getcreative #startfresh. Vain 24 tykkäystä keränneessä kuvassa en käyttänyt lainkaan hashtageja, eli kuva päätyi ainoastaan niiden silmille, jotka jo seuraavat minua tai jotain tykkääjistäni.
Vertailun vuoksi, suomalaiset ja ruotsalaiset bloggaajat käyttävät tyypillisesti 2-5 hashtagia postauksissaan, maailmalla seuraajia kalastelevat teinit saattavat täyttää kommenttikentän jopa kymmenellä eri hashtagilla (joista yhä suurin on #love). Uusia tykkääjiä kalastelevat instaajat taas käyttävät hashtageja, jotka on luotu nimenomaan tätä tarkoitusta varten, esim. #tagforlike #followback #like4like.
Toinen tykkäyksiin vaikuttava tekijä on julkaisuajankohta. Mahdollisesti jokin hashtageista oli julkaisuhetkellä niin sanotusti “trending” eli se osui useamman henkilön hakuun samanaikaisesti. Kellonajallakin on väliä. On tutkittu, että paras aika julkaista Instagramissa on klo 14 tai klo 17.
Oikean filtterin valintakin voi vaikuttaa. Vuonna 2013 Fortune 500 tutki miten maailman isoimmat brändit käyttävät Instagramia ja totesi, että suosituin vaihtoehto on julkaista kuva aitona, eli Normal-filtterillä ja kirjata hashtagiksi #nofilter. Kun filtteriä käytettiin, suosituimmaksi nousi kyseisessä tutkimuksessa Mayfair.
Tänä päivänä, kun kaikkea voi ja kannattaakin mitata, tykkäyksistä ja seuraajista on tullut tekemisen selkäranka. Jos yrityksen tuottama sisältö ei saanut likeja, se oli turha. Jos taas jakoja ja tykkäyksiä sateli, sisältö voidaan määrittää onnistuneeksi.
Okei. No jos tykkäysten määrä sanelee sisällön arvon, kaikki muu paitsi tuo 60 tykkäystä saama julkaisu olisi minun profiilissani epäonnistumista. Paitsi jos miettii tavoitteiden kannalta. Koska tavoitteenani ei ole saada maksimaalista yleisöä julkaisuilleni vaan jakaa hetkiä tuttujen tai samanhenkisten ihmisten kanssa, tykkäystulva ei tehnyt vaikutusta.
Kaksi kolmasosaa tykkäyksistä tuli tahoilta, joihin minulla ei ole minkäänlaista todellista suhdetta tai jotka kalastelevat tykkäyksillään ainoastaan omia seuraajia. He eivät ole niitä, jotka kommentoivat, kysyvät tai ovat kiinnostuneita profiilistani kokonaisuutena. Koska olen Instagramissa ihmisenä, kokonaiskuvalla ja aitoudella (siinä määrin mitä sitä voi somessa olla) on minulle merkitystä.
Pitäisi. Koska pelkät peukut eivät synnytä ikimuistoisia kokemuksia, saa asiakasta tarttumaan puhelimeen, pitämään yritystä ylivoimaisesti parhaana palveluntarjoajana tai asiantuntevana mielipidejohtajana. Jos peukut tulevat vääriltä yleisöiltä tai automaateilta, ne luovat ainoastaan illuusion vahvasta asiakaskontaktista. Kun jokainen yritys keskittyy kalastelemaan tykkäyksiä, ne menettävät arvonsa. Numeroista tulee itseisarvo, jota mielellään esitellään, kyseenalaistamatta lainkaan niiden laatua.
Jos somessa haluaa todella erottautua, on aika hankkia myös laadullisia mittareita. Mitä jos viikottaisen numeroiden kirjaamisen sijaan tutustuisit ihmisiin, jotka sisällöistäsi tykkäävät? Mitä jos kävisit vierailemassa seuraajiesi profiileissa ja yrittäisit keksiä, mikä motivoi tämän ihmisen painamaan peukkua kuvallesi? Entä miten saisit hänet kommunikoimaan kanssasi myös sanoin? Mitä lisäarvoa tuot hänen elämäänsä – ja jos tuot, niin voisitko tuoda sitä muillekin? Peukkuja saa kikkailemalla, merkitykselliset suhteet ihmisiin ja asiakkaisiin vaativat aitoa läsnäoloa. Laatu korvaa määrän. Aina.