Monessa organisaatiossa kyllä mitataan markkinointiviestinnän toimenpiteiden tuloksia, mutta tekemistä ei aina ole kytketty strategisiin tavoitteisiin. Jos toimenpiteiden taustalla ei ole suunnitelmaa, käteen jää pelkkä raportti taktisten toimenpiteiden tuloksista.
Markkinoinnin mittaamisen haasteet ovat kaikille tuttuja. Jotta toimenpiteiden vaikuttavuus voidaan osoittaa kunnolla, taustalle tarvitaan toimiva suunnitelma. Miten muuttaa markkinoinnin mittaamista?
Ensimmäinen askel on laatia koko organisaation tavoitteisiin linkittyvä markkinointiviestinnän suunnitelma, joka selkeästi määrittelee mitä halutaan saada aikaan ja miksi. Halutaanko liidejä, tunnettuutta vai asiakasuskollisuutta? Miten onnistumista voisi ylipäätään arvioida?
Kun suunnittelun alussa päätetään selkeästi mihin panostetaan, saadaan myös suunniteltua resurssit harkitummin ja realistisemmin. Mittareista tulee usein yksinkertaisempia ja mittaaminen alkaa oikeasti ohjata tekemistä.
Kaikkea tekemistä ei tarvitse mitata euroissa, mutta jokaisen toimenpiteen, kampanjan, sisällön ja tapahtuman pitäisi linkittyä johonkin liiketoiminnan tavoitteeseen. Linkittäminen tapahtuu ketjuttamalla mittarit.
Jos brändin arvon mittaamista ei ole jo huomioitu mittareissa, niin se kannattaa ehdottomasti nostaa osaksi markkinoinnin strategisia mittareita. Brändin arvosta voivat kertoa esimerkiksi maininnat, asiantuntijapyyntöjen määrä, halukkuus yhteistyöhön, tai se miten organisaatioon viitataan ja miten siitä puhutaan.
Taktiset mittarit (kuten klikkaukset ja konversiot) on hyvä kytkeä brändimittareihin (esim. tunnettuus, mielikuvat, asiakaskokemus) ja edelleen liiketoiminnan mittareihin (esim. kokonaismyynti, markkinaosuus, asiakkuuksien arvo). Tämä ketjutus tekee näkyväksi, miten yksittäinen kampanja voi tukee koko liiketoiminnalle asetettuja tavoitteita.
Mitään mittaamisen mallia ei sellaisenaan kannata kopioida, koska toimiala, asiakaskunta ja organisaation kypsyystaso vaikuttavat siihen, mitä mittareita kannattaa painottaa. Myöskään ilman poikkiorganisatorista yhteistyötä ketjutus ei onnistu. Jokaisen markkinointitiimin kannattaa rakentaa yhdessä liiketoimintajohdon ja myynnin kanssa oma mittarien ketju, joka on järkevä koko organisaation ja oman yksiköiden tavoitteiden näkökulmasta.
Mittaaminen auttaa tunnistamaan, mitkä markkinointiviestinnän toimenpiteet oikeasti toimivat ja mihin kannattaa fokusoida. Kun vaikutuksia alkaa nähdä, tavoitteiden saavuttamisesta tulee tärkeää ja mittaamisesta kiinnostavaa. Ja kun mittaamisesta tulee jatkuva käytäntö, se mahdollistaa oppimisen ja nopean reagoinnin ja paremman ennakoinnin.
Lopulta kysymys ei kuitenkaan ole vain tarkoituksenmukaisten mittareiden valinnasta ja mittaamisesta, vaan oikeastaan koko ajattelutavan muutoksesta. Oivalluksesta siitä, että mittaamisen perimmäinen tarkoitus ei olekaan raportin täyttäminen, vaan oppiminen. Tuloksia voidaan tarkastella, niistä voidaan vetää johtopäätöksiä. Ne voivat ja niiden täytyy tukea päätöksiä ja ohjata tekemistä.
Raportoinnissa, erityisesti johdolle, on tärkeää ettei vain raportoi lukuja, vaan avaa toimenpidekokonaisuuden ja näyttää miten ne ketjuuntuvat ja vaikuttavat liiketoiminnan tavoitteisiin. Näin markkinointi näyttäytyy osana laajempaa toimenpidekokonaisuutta, joka vie kohti liiketoiminnalle asetettuja tavoitteita.
Kun mittarit sitten alkavat osoittaa sekä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia, niistä tulee strategisia työkaluja. Niiden avulla markkinointi pystyy osoittamaan todellisen arvonsa – ja puolustamaan budjettiansa haastavinakin aikoina.