Painettu asiakaslehti ei ole nostalgiaa, vaan strateginen valinta. Se tarjoaa lukijalle konkreettisen kohtaamisen brändin kanssa.
Digikampanja, uutiskirje, somepostaus, videoklippi. Kanavia riittää, mutta jääkö mikään sisältö mieleen? Kun organisaatiot viestivät samoissa digikanavissa ja armottoman nopealla sykkeellä, erottautuminen on haastavaa. Siksi painettu asiakaslehti voi vuonna 2025 olla moderni ja strategisesti hyvä valinta. Painettu julkaisu ei juokse klikkiotsikoiden perässä tai kilpaile uutisvirran nopeudessa.
Yhä useampi tuntuu suhtautuvan kriittisesti digitaaliseen mediaympäristöön. Digitaalisten kanavien lisääntyminen on tuonut mukanaan mainonnan torjuntaa, mikä vaikuttaa kanavien koettuun uskottavuuteen. Niinpä monet kuluttajat/asiakkaat ovat alkaneet etsiä kuratoitua sisältöä itselleen tärkeistä teemoista.
Esimerkiksi Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan kuluttajat kokevat painetut kanavat, kuten sanoma- ja aikakauslehdet, korkealaatuisina ja luotettavina. Noin joka toinen eurooppalainen kuluttaja valitsee mieluummin paperilehden kuin sen sähköisen vastineen.
Joten jos tunnet asiakkaasi hyvin, sinulla on oiva mahdollisuus toimia oman alasi kuraattorina ja asiantuntijana.
Hyvin suunniteltu asiakasjulkaisu voi olla brändin ylpeyden aihe, eikä pelkkä markkinointitoimenpide. Sen voima piilee kyvyssä herättää tunteita ja rakentaa pysyvää yhteyttä lukijaan.
Olemme nähneet omassa asiakaslehtityössämme, miten huolella konseptoitu, hyvännäköinen ja sisältörikas julkaisu voi kulkea asiakkaan arjessa kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Lehdestä riippuen se voi olla arvokas ja käsinkosketeltava jäsenetu, side omaan ammattiliittoon, vuokranantajaan, työpaikkaan tai harrastukseen.
Esimerkiksi Suomen luetuimmat lehdet, S-ryhmän Yhteishyvä ja K-ryhmän Pirkka ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka asiakaslehti voi olla nopeasykkeisen, digitaalisen sisällön vastakohta ja osa lukijan arkea.
Nämä lehdet ovat runsaita tietolähteitä, mutta sitäkin arvokkaampaa on niiden synnyttämä side lukijoihin: kuulun lukijana suurempaan joukkoon, saan itselleni merkityksellistä tietoa, viihdyn hyvin tehdyn sisällön parissa – silloin kun se minulle parhaiten sopii.
Vaikka painosmäärät ovat pienentyneet, painetun Yhteishyvä-lehden lukijamäärä on edelleen lähes 2 miljoonaa ja Pirkan reilut 1,1 miljoonaa lukijaa (KTM 2024).
Yhtä lailla lukijoillensa merkityksellisiä lehtiä ovat esimerkiksi Partioaitan 365-lehti, Osakesäästäjien Viisas Raha, kantaverkkoyhtiö Fingridin lehti tai vaikkapa Työturvallisuuskeskuksen ja Työsuojelurahaston Telma.
Kun brändi haluaa rakentaa asiakassuhdetta ja -uskollisuutta, printti on hyvä valinta. Lehden sisällön sävy, visuaalisuus ja jopa se, miltä lehteä tuntuu pidellä käsissä, ovat kohderyhmälle aidosti merkityksellistä. Painetulla lehdellä on merkitystä, kun brändi haluaa erottua viestikohinassa ja jäädä elämään lukijan arkeen.
Printti toimii erityisesti silloin, kun halutaan tavoittaa laatua ja sisältöjen syvyyttä arvostavat yleisöt. Tällaisia ovat niin sanotut niche-yleisöt, joilla on selkeästi määritelty kiinnostuksen kohde tai arvopohja. Esimerkiksi luonnonkosmetiikkaa suosivat kuluttajat, kotimaisesta ruuasta kiinnostuneet perheet, kestävää muotia seuraavat nuoret aikuiset tai vaikkapa B2B-ympäristössä toimivat energia-alan päättäjät muodostavat tällaisia yleisöjä.
Tässä vielä printin vahvuudet tiivistettynä:
Lehti on vertaistukea samassa tilanteessa olevilta ihmisiltä. Samanlaista pysyvyyttä ja merkityksellisyyttä nopeat digikanavat harvoin tavoittavat.
Postiluukuistamme kolahtaa nykyisin lukemista niin satunnaisesti, että painettu lehti on useimmille iloinen yllätys.
Painettu lehti ei ole välttämättä digin vastakohta. Ihannetilanteessa ne täydentävät toisiaan.
Hybridijulkaisut yhdistävät fyysisen ja digitaalisen parhaat puolet. Esimerkiksi QR-koodien avulla lukija voi siirtyä lisämateriaaleihin kuten jatkojuttuihin, resepteihin tai videoihin. Myös sosiaalisella medialla on keskeinen rooli kiinnostuksen herättämisessä. Ennakkotiisereillä ja vaikuttajien suositteluilla voi luoda odotusarvoa jokaisen painetun numeron ympärille.
Digitaalisuus mahdollistaa lukija-analytiikan hyödyntämisen, mitä taas printti ei tarjoa. Analytiikka kertoo, mitkä sisällöt kiinnostavat verkossa, tai ehdottaa mitkä kannattaa nostaa painettuun lehteen.
Painettu media tuottaa parhaimmillaan syvän luku- ja brändikokemuksen. Hybridijulkaisu puolestaan mahdollistaa, että brändi ei puhu vain yhdensuuntaisesti, vaan myös keskustelee lukijoidensa kanssa.
Asiakaslehden tekeminen ei ole pikaratkaisu brändin erottautumisen liittyviin haasteisiin, eikä se myöskään ole halvin vaihtoehto. Onnistuakseen se vaatii suunnittelua, priorisointia ja selkeää ymmärrystä siitä, miksi printti olisi meille hyvä vaihtoehto ja mitä bränditavoitteita sillä taklataan.
Lehden brändin mukainen konseptointi on olennaisen tärkeää, sillä jokainen artikkeli, kuva, taitto lehden paperin valintaan asti on valinta, joka joko lähentää tai etäännyttää lukijaa. Taitavasti konseptoitu lehti luo omanlaisensa tunnelman.
Printti ei ole aina oikea valinta, mutta oikeissa tilanteissa sen arvo voi olla mittaamaton. Painettu asiakaslehti on ajankohtainen erityisesti silloin, kun:
Tutkimusten mukaan asiakaslehdet ovat omiaan kasvattamaan sekä asiakasuskollisuutta että brändin arvoa. Tärkein kysymys ei ehkä lopulta olekaan se, pitäisikö asiakaslehti julkaista diginä vai printtinä. Ehkä tärkeämpää on kysyä: Millaisen jäljen haluat jättää asiakkaittesi mieleen?
Tai kenties oletkin se, joka haastaa digiajan odotukset, ui vastavirtaan ja tekee painetusta lehdestä asiakasviestintäsi vaikuttavimman valttikortin.