Gifit, tarrat ja emojit ovat viestinnän apuvälineitä. Gifit ovat lyhyitä, usein muutaman sekunnin mittaisia animaatioita, joilla ilmaistaan viestijän tunnetilaa tai fiilistä. Gifejä on ollut olemassa jo internetin alkuajoista lähtien, mutta viime vuosina ne ovat tulleet mukaan myös markkinointiin.
Ilmeeni kun pääsen kertomaan työkavereille gifeistä.Nopea viestintä jättää usein paljon arvailun varaan ja voi aiheuttaa väärinymmärryksiä. Esimerkiksi puhelimella nopeasti kirjoitetusta WhatsApp-viestistä ei kuule kirjoittajan äänenpainoa tai näe hänen eleitään – tässä gifit voivat olla avuksi. Gifit (Graphics Interchange Format) ovat erityisesti suosiossa nuorten keskuudessa.
Gifejä käytetään ahkerasti esimerkiksi Instagram-storieseissa, Snapchatissa, WhatsApp-viestittelyssä ja Twitterissä. Ne tuovat päivitykseen eloisuutta, niillä voi keventää päivityksen tunnelmaa tai avata postaajan fiilistä. Gifit ovat usein sisällöltään humoristisia, leikkisiä tai ironisia.
Gifejä on helppo käyttää ja melkein yhtä helppo tehdä. Gifejä voi luoda esimerkiksi tähän tarkoitukseen suunnitelluilla nettisivuilla tai puhelimeen ladattavilla sovelluksilla. Valmiin gifin voi ladata gifejä keräävälle Giphy-sivustolle, josta sen voi upottaa esimerkiksi omille kotisivuille. Gifien luonti on moneen muuhun markkinointiin, kuten somevideoihin verrattuna kustannustehokasta. Pienellä vaivalla saadaan iso hyöty.
Hyvä gif lisää myös brändin tunnettuutta ja muistettavuutta. Esimerkiksi kahvila voi tehdä itselleen animoidun gifin, jossa lukee kahvilan nimi höyryävässä kahvikupissa. Asiakas käy kahvilassa, ottaa kuvan kahvihetkestään, postaa sen Instagram Storiesiin ja elävöittää postausta kahvilan gifillä. Hyöty on molemminpuoleinen: ilmaista näkyvyyttä yritykselle ja yksityishenkilölle mielenkiintoisempi postaus.
Gif voi myös auttaa kohderyhmää samaistumaan brändiin ja ylipäätään lisätä tietoisuutta brändistä. Jos yllä kuvattu kahvila on esimerkiksi paikkakunnan ainoa kahvila, jolla on oma gif tai gif-kokoelma, saattaa gifistä hyvinkin tulla nopeasti leviävä eli viraali-ilmiö.
Monet suuret, kansainväliset brändit ovat alkaneet tehdä gifejä. Esimerkiksi Starbucksilla ja Coca-Colalla on erittäin laaja gif-valikoima. Erilaisia gif-tyyppejä on useita pelkistä tekstiä sisältävistä versioista tuotegifeihin, ja niitä on helppo hyödyntää esimerkiksi Instagram Stories -päivityksissä. Monipuolisen valikoiman ansiosta käyttäjä voi valita gifeistä persoonallisen ja itselleen oikean tuntuisen version.
Suomessa yksi suurimmista ja onnistuneimmista gifien tekijöistä on ollut Verohallinto. Uudistaessaan viestintäänsä Verohallinto otti samalla gifit käyttöön Instagram-viestinnässään. Nyt helposti tunnistettavissa, omaleimaisissa gifeissä esiintyvä hahmo muistuttaa kaikkia Verohallinnosta. Verohallinnon lisäksi esimerkiksi Marimekolla ja Keskolla on omia gifejä. Tulevaisuudessa gifit tulevat varmasti yleistymään ja niiden käyttö laajenemaan nykyistä useampiin medioihin. Gifejä voisi hyödyntää monipuolisesti esimerkiksi digitaalisessa ulkomainonnassa ja someviestinnässä.
Monessa yrityksessä aliarvioidaan edelleen gifien hyöty ja jätetään tämä viestintätapa kokeilematta. On helppo ajatella, että ei kukaan meidän gifiä käyttäisi.
Gifejä voi hyödyntää kuitenkin myös muussa markkinoinnissa. Sen lisäksi, että gifit voivat lähteä leviämään sosiaalisen median käyttäjien keskuudessa, myös brändi itse voi hyödyntää niitä viestinnässään.
Esimerkiksi juuri Verohallinto on käyttänyt gifejä Instagramissa sekä Storiesissa että postauksissa. Postaukset ovat saaneet paljon huomiota: yhdessä Verohallinnon postauksessa oli esimerkiksi 39 459 katselukertaa. Kun Starbucks julkaisi gif-settinsä vuonna 2019, sai postaus 92 013 tykkäystä. Giphy-sivustolla on 500 miljoonaa aktiivista päivittäistä käyttäjää ja Googlen omistamalla, gifien jakoon suunnitellulla Tenor-sovelluksella tehdään kuukausittain yli 12 miljardia hakua.
Millainen sitten on hyvä, iskevä ja kiinnostava gif? Gifejä on eri tyylisiä: tekstigifejä, animaatiogifejä ja näiden kombinaatioita. Suunnittelu on hyvä aloittaa valitsemalla ja rajaamalla kohderyhmä, joka halutaan tavoittaa. Jos esimerkiksi kohderyhmänä ovat 16–25-vuotiaat uudelleenkoulutusta harkitsevat henkilöt, voidaan tutkia, onko heillä keskenään samankaltaisia ajatuksia tai syitä joiden vuoksi uudelleenkouluttautuminen kiinnostaa heitä.
Kun kohderyhmä on selvillä, voidaan miettiä, mitkä ovat kohderyhmään vetoavia aiheita, kiinnostuksen kohteita ja millaisia postauksia he mahdollisesti tekisivät. Suurin osa gifeistä ei ole pitkäikäisiä, sillä ne perustuvat ajankohtaisiin ilmiöihin kuten tv-sarjoihin. Kun suosittu sarja loppuu ja tilalle tulee uusi, myös gifit vaihtuvat. Osa gifeistä voi tosin onnistua saamaan ikonisen aseman, mutta tämä on melko harvinaista. Ikoninen gif on esimerkiksi Leonardo Di Capriosta tehtyä gifiä, joka on tehty vuonna 2013 ilmestyneestä Great Gatsby – Kultahattu -elokuvasta.
Gifit elävätkin trendien ja viraaleiksi nousevien ilmiöiden rinnalla. Tätä voidaan myös hyödyntää viestinnässä, tarttumalla ajankohtaisiin ilmiöihin. Tällaisia ilmiöitä voivat olla esimerkiksi sarjoihin tai biiseihin perustuvat TikTok-trendit.
Gifit ovat markkinoinnin villejä kortteja, joilla voi elävöittää omaa brändiään ja tehdä sitä tunnetummaksi. Tietenkin gifeihin sisältyy riski, että ne hukkuvat gifien massaan. Mutta kuten kaikelle uudelle, myös gifeille kannattaa antaa mahdollisuus.
Millaista sosiaalista mediaa teillä tehdään? Jos kaipaat raikkaita tuulia somemainontaasi, ota meihin yhteyttä:
Jarmo Hovinen / +358 500 520981