Asiakasreferenssit, caset, asiakastarinat... Yrityksesi tärkeimmän sisällön tekemiseen kannattaa panostaa, koska helppo ja nopea ei tarkoita vaikuttavaa.
Asiakastarinat ovat yksi viestinnän palkitsevimmista ja kenties jopa vaikeimmista lajeista. Ovathan ne parhaimmillaan täydellinen luottamusta ja ymmärrystä lisäävä sekä ostamisen esteitä purkava markkinoinnin työkalu, joka kiinnostaa kohderyhmää enemmän kuin mikään muu markkinointiviestintä. Usein hyvä asiakastarina tiivistää vaikeatkin asiat helposti pureksittuun muotoon.
Itse nautin asiakastarinoiden tekemisestä. Niissä saan tutustua uusiin organisaatioihin startupeista kaupunkeihin, pienistä yrityksistä suurten yritysten liiketoimintayksiköihin. Usein hämmästyn, kuinka mainioita tarinoita, yrittäjiä ja onnistumisia Suomesta löytyy.
Asiakastarina voi olla niin tekstiä, ääntä kuin videota. Sen voi myös versioida moneen eri kanavaan ja tarkoitukseen. Esimerkiksi lyhyt video ilman puhetta voi toimia erinomaisesti, kuten tämä Kempille tekemämämme Vergen asiakastarina on tehnyt.
Viestinnän kouluttajana minulta yhä useammin kysytään, miten asiakastarinan voisi helposti tehdä tekoälyn avulla. Ja kyllähän sen voisi tehdä, helposti ja nopeasti. Sparrasin tekoälyn kanssa, miten se sujuisi, ja tällä kertaa tekoäly tiivisti itsensä käytön asiakastarinan luomisesta varsin osuvasti:
“Tekoäly on tässä prosessissa erinomainen apukuljettaja, mutta se on huono arkkitehti. Jos annat tekoälyn hoitaa kaiken, lopputuloksena on usein geneeristä "asiakaslähtöistä synergiaa", joka ei vakuuta ketään.”
Niinpä!
Jokainen asiakastarina lähtee liikkeelle ihmisten haastatteluista – vuorovaikutuksesta, johon tekoäly ei kykene. Taitava viestinnän ammattilainen kykenee rakentamaan luottamusta, oivaltaa ja tarttuu hetkeen, aistii innostuksen ja epäröinnin, tekee haastattelussa oikeat jatkokysymykset sekä ohjaa videotarinoissa haastateltavaa rentoutumaan ja puhumaan ytimekkäästi
Tässä asiakastarinan onnistumisen kannalta kriittisimmässä vaiheessa tekoäly voi olla vain haastattelurungon sparraaja sekä haastattelun tallentaja ja litteroija. Kun teen omat muistiinpanot haastattelussa, pystyn samalla jäsentämään haastateltavan sanomia olennaisia pointteja ja oivaltamaan tärkeitä jatkokysymyksiä sekä luomaan mielessäni käsikirjoitukset asiakastarinan eri muodoille, myös tärkeille Vergen kaltaisille videotarinoille.
Haastattelu on usein vain yksi, vaikkakin se tärkein, osa käytettävää raakamateriaalia. Mitä enemmän raakamateriaalia, siis dataa, asiakastarinan yrityksestä on, sitä enemmän tekoäly oikein käytettynä säästää aikaa. Tekoälylle kannattaakin syöttää kaikki oleellinen materiaali ja pyytää sitä tunnistamaan kaikki keskeiset kipupisteet ja ongelmat ja tiivistämään kaikki ratkaisun eri vaiheet ja tulokset loogisessa järjestyksessä.
Näin tekoälyn avulla viestinnän ammattilainen voi varmistaa nopeasti, ettei hän unohda mitään olennaista luodessaan tarinaan draaman kaarta ja käsikirjoitusta.
Olen itse testannut, voisiko tekoäly luoda annetun materiaalin pohjalta kiinnostavan draaman kaaren, mutta aika höttöisiä, yleisiä ja kiinnostusta herättämättömiä ovat toistaiseksi olleet.
Tässä vaiheessa tarvitaankin edelleen kokeneen ihmisen osaamista tunnistaa ne kuulijakuntaa kaikista eniten kiinnostavat yksityiskohdat, joiden avulla katsoja tai lukija saadaan kiinnostumaan ja koukutettua. Jos luotat tässä kohtaa tekoälyyn, tuloksena on toki nopeasti syntyvä asiakastarina, mutta aivan liian usein “geneeristä asiakaslähtöistä synergiaa, joka ei vakuuta ketään.”
Kun asiakastarinan kiinnostava kärki, olennaiset viestit, draaman kaari ja käsikirjoitus sekä asiakkaan sitaatit, niin tekstiin kuin videoon, on valittu, luovassa työssä viestijä johtaa ja tekoäly auttaa. Tekoäly on parhaimmillaa valituissa työvaiheissa kuten tekstin oikoluvussa, videon tekstityksissä ja käännöksissä.
Viestijän tärkeänä tehtävänä on edelleen asiakastarinan sielun ja äänensävyn luominen ihmisen ja oman yrityksen tyylille sopivaksi. Tiivistetysti voisi sanoa, että jos hyödynnät asiakastarinan luonnostelussa tekoälyä, sinun tehtäväsi on olla “bullshit-tutka” ja rakentaa tarina uusiksi.
B2b-liiketoiminnassa asiakastarinan hyväksyntäprosessi on usein se kohta, jossa hyvät tarinat laimenevat. Siksi viestijän ja asiakasvastaavan on yhdessä viimeisteltävä tarina asiakasyrityksen hyväksyttäväksi ja parhaimmillaan sellaiseksi, jossa haastateltu näyttää sankarilta omassa organisaatioissaan.
Kun asiakastarina on valmis ja hyväksytty, tekoäly on oiva työkalu asiakastarinan versiointiin eri kanaviin, esimerkiksi Linkedin-postauksiksi. Tekoälyä on varsin hyvä myös kääntämään asiakastarinan eri kielille kansainvälisessä liiketoiminnassa, mutta tässäkin kannattaa olla tarkka: tekoälyn kääntämä teksti ja video kannattaa aina tarkistuttaa natiivista kieltä puhuvalla ennen julkaisua.
Tekoäly on siis taitavasti käytettynä hyvä assistentti asiakastarinoiden luomisessa, mutta se ei vielä korvaa taitavaa asiakastarinoiden tekijää. Paitsi jos keskinkertainen höttö, joka ei herätä kiinnostusta, riittää perustelemaan excelissä johdolle, että olemme tehneet tavoitteiden mukaisen määrän asiakastarinoita. Laadusta, ymmärryksen lisäämisestä ja vaikuttavuudesta ei kannata mainita mitään. Asiakastarinat ovatkin huono säästökohde.
Asiakastarina on erinomainen silloin, kun se näyttää aidolta, täysin ihmisen tekemältä ja sisältää sen inhimillisen oivalluksen, joka saa lukijan ja kuulijan tuntemaan: "Nuo ymmärsivät tuon yrityksen ongelmat. Ne voivat ymmärtää minunkin ongelmani." Siihen tarvitaan taitavaa viestijää.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää satojen asiakastarinoiden kokemuksella.