Jenni Junkala

Vanha viisaus – menestyvän yrityksen takana on tyytyväinen työntekijä – pitää paikkansa koronankin keskellä. Niin lukemattomat erilaisten organisaatioiden kanssa tehdyt haastattelut todistivat minulle kuluneen vuoden aikana.

Teen töitä Kubossa tuottajana. Työssäni autan asiakkaitani erilaisten viestinnällisten ja markkinoinnillisten sisältöjen, kampanjoiden ja strategioiden kanssa. Valtaosan niistä – esimerkiksi artikkeleita, videoita, somesisältöjä, uutiskirjeitä ja animaatioita – otan tuottaakseni. Se tarkoittaa, että saattelen ne hellästi ajatustasolta eetteriin.

Niin kuin valtaosaa ammateista, myös työtäni tuottajana on viimeisen vuoden aikana värittänyt korona. Työssäni se on tarkoittanut, että olen auttanut miltei kaikkia asiakkaitani tekemään sisältöjä, jotka liittyvät jotenkin koronaan tai sen vaikutuksiin.

Kuluneiden 11 kuukauden aikana yksi koronasta kertova näkökulma (oli varsinaisen sisällön julkaisupaikka sitten mikä tahansa muoto missä tahansa kanavassa) on korostunut muiden yli. Olen päässyt tutustumaan useisiin kymmeniin Suomessa toimiviin organisaatioihin, jotka ovat koronasta huolimatta menestyneet mallikkaasti. Tuottamissani sisällöissä menestystä on mitattu erityisesti yrityksen työntekijöiden tyytyväisyydessä.

Haastatteluita koronan keskellä hyvin pärjänneiden kesken on ollut ilahduttavaa tehdä. Ne ovat valaneet minuun luottamusta siitä, että monilla tavoin ennennäkemättömän vaikeasta tilanteesta huolimatta pärjäämme silti.

Samalla organisaatioiden toimintaan koronan keskellä tutustuminen on auttanut oivaltamaan, mitä onnistujat ovat tehneet pärjätäkseen. Uskon, että kurkistus erilaisiin organisaatioihin opettaa paljon. Tässä kirjoituksessa haluankin jakaa tiiviisti tärkeimmät oppini. Uskon jatkuvasti vahvemmin klassiseen viisauteen: menestyvän yrityksen takana on tyytyväinen työntekijä.

Mikä työntekijät sitten on pitänyt tyytyväisenä?

Tehokas ja läpinäkyvä sisäinen viestintä

Organisaatioviestinnän asiantuntijana tämä ei tule yllätyksenä: mitä toimivampaa yrityksen viestintä on sisäisesti, sen parempi suhde johdon ja työntekijöiden välillä on. Erityisesti kriisitilanteissa viestinnän toimivuus mitataan. 

Haastatteluista minulle on jäänyt mieleen toimivan sisäisen viestinnän kaava: menestyneillä yrityksillä viestintä on ollut koronan aikana ennakoivaa, ajantasaista, tarpeeksi nopeaa ja koko henkilöstön tavoittavaa. Uusia väyliä on saatettu ottaa vikkelästikin käyttöön. Ja se saatteleekin meidät toiseen oppiin.

Rohkeus kokeilla

Poikkeustilanne on vaatinut kaikissa yrityksissä poikkeustoimenpiteitä. On se sitten ollut etätöihin siirtymistä, työkalujen päivittämistä tai opettelua, radikaaleja ratkaisuita tai uudenlaisia tapoja toimia, kokeiluita tai päätöksiä on tehty rohkeasti. Jos on menty metsään, on pieleen menneet kokeilut haudattu ja pantu uutta tulille. Kokeiluista on jäänyt uusia hyviä käytäntöjä, jotka ovat palvelleet työntekijöiden tarpeita ja muuttunutta työskentelytilannetta.

Kuunnellaan tarkalla korvalla

Jotta yritys voi viestiä, pitää ensin kuunnella. Kokeiluitakaan ei voida tehdä kuuntelematta työntekijöitä. Vanha tuttu viisaus, joka tuntuu itsestään selvältä, ei ole kadonnut minnekään koronankaan keskellä. Mitä enemmän henkilöstön toiveita on kuunneltu uudenlaisia ratkaisuita luodessa, sen sitoutuneempia työntekijät ovat olleet. 

Johdon rooli suurenee, ei pienene

Jotta rohkeita kokeiluita ja päätöksiä on voitu tehdä työntekijätasolta lähtien, on johdon pitänyt osoittaa vaikeassa paikassa vahvaa läsnäoloa ja tukea. Menestyneimmissä organisaatioissa työntekijöitä ei ole jätetty yksin, vaan johto on astunut valokeilaan. Varsinkin etätöihin siirtyneissä itseohjautuvissa organisaatioissa johtajataidot ovat olleet koetuksella, mutta niiden ansioitunut käyttö on ollut palkitsevaa.

Mikä yritykselle on tärkeintä?

Yrityksen arvot mitataan vaikeassa paikassa. Silloin nähdään, ovatko ne sanahelinää vai jotain aitoa. Sellaiset yritykset, jotka ovat listanneet arvoikseen välittämisen, ovat voineet osoittaa sen. Ykkössijalle on tällöin asetettu työntekijöiden jaksamisen varmistaminen.

Teemme Kubossa jatkuvasti erilaisia bränditöitä asiakkaillemme. Jokaisessa niissä keskiössä on aitojen, yritykselle sopivien arvojen löytäminen. Jaksamme puhua vaikka loputtomiin aitojen arvojen tärkeydestä – emmekä turhaan!

Pienet teot ovat tärkeitä – mutta eivät riitä

Jos pohja eli arvopohja, työntekijöiden kuunteleminen, rohkeus muuttaa ja luoda uutta ja johtaa ja viestiä onnistuneesti on kunnossa, kokonaisuus voidaan kruunata pienillä mutta merkityksellisillä teoilla. Muistamisia vaikeina hetkinä, perjantain afterworkkeja, innostavia etätaukojumppia ja ekstralomapäiviä. Ilman hyvää pohjaa tällaiset teot ovat kuitenkin voineet jäädä pelkäksi kirsikaksi ilman kakkua. Ne kannattelevat jonkin aikaa, mutta kuinka pitkään?

Juttelin puhelimessa ennen joulua asiakkaani, Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtajan Juri Aaltosen kanssa ja kysyin, miltä Aaltonen ennustaa silloin vielä edessä olleen työvuoden 2021 näyttävän. “Työmarkkinoiden suurin pelko on työssäjaksaminen”, hän tiivisti.

Ja siihen tämänkin blogikirjoituksen sanoma kiteytyy: nyt jos koskaan yritysten prioriteetin pitäisi löytyä suurimmasta voimavarastaan, työntekijöistä ja heistä huolehtimisesta.