Johdon tuki sisältömarkkinoinnin menestystekijänä

Sisältömarkkinoinnin tila 2019 -tutkimus osoittaa, että yrityksen ylimmän johdon tuki ja näkemyksellisyys on olennaista sisältömarkkinoinnissa menestymiselle.

Haastattelujen perusteella johdon tuki ja sitoutuminen näkyvät selkeimmin resursoinnissa. Riittävät resurssit mahdollistavat motivoituneen ja osaavan tiimin pystyttämisen sekä pitkäjänteisen ja tuloksekkaaan sisältömarkkinoinnin toteuttamisen.

Johdon tuki, henkilökohtainen kiinnostus, näkemyksellisyys ja paneutuminen sisältömarkkinoinnin tuloksiin toimivat vahvana motivaattorina sisältömarkkinointia tekevälle tiimille. Kun johto uskoo sisältömarkkinointitiimiin, sen tekemiseen ja antaa vielä toimintaan vaativat resurssit käyttöön, saa se porukan tekemään parhaansa. 

Jo pelkästään se, että yrityksessä on tehty sisältöstrategia, viestii johdon sitoutumisesta ja sisällöntuotannon strategisesta roolista yrityksen liiketoiminnassa. Kun johto sitten vielä seuraa aidon kiinnostuneena tiimin tekemisiä ja saavutettuja tuloksia, se kertoo sisältömarkkinoinnin merkityksellisyydestä koko organisaatiolle.

Resursoinnin lisäksi johdon tuen merkitys korostuu ainakin seuraavissa asioissa:

Tutkimuksen mukaan varsinainen sisältöstrategia ei ole kriittinen. Olennaista ovat selkeät tavoitteet ja suunnitelma siitä, mitä halutaan saada aikaan.

Koska tavoitteet ohjaavat vahvasti tiimin tekemistä, johdon ohjaus ja tuki ovat erityisen tärkeitä tavoitteiden asetannassa. Kun johto tuntee tiimin, sen kyvyt ja osaamisen, tavoitteet saadaan asetettua niin, että ne ohjaavat ja motivoivat:

Tavoitteiden asetannan tyypillinen sudenkuoppa on ylimalkaiset tavoitteet, kun ei osata, uskalleta tai ole aikaa päättää mikä on tärkeää. Ylimalkaiset tavoitteet eivät kerro, mihin tekeminen pitäisi oikeasti fokusoida ja siksi tavoitteiden ohjaava vaikutus on pieni. Lopulta päädytään tekemään vähän sitä ja vähän tätä.

Yrittäjä ja sijoittaja Sam Altman sanookin osuvasti: “Päättäkää mikä on tärkeää ja tehkää työtä tärkeiden asioiden eteen sen sijaan, että teette paljon vain tekemisen vuoksi. Suurin osa tuhlaa aikaansa asioiden parissa, jotka eivät ole tavoitteiden kannalta tärkeitä.”

Suureelliset tai hyvää halvalla -tyyppiset tavoitteet puolestaan ovat äärimmäisen epämotivoivia. Silloin joko johto tai tiimi itse kuvittelee saavansa olemassa olevilla resursseilla aikaan enemmän ja nopeammin kuin mikä on realistista. Sopiva ponnistelu tavoitteiden parissa on hyvästä, koska se johtaa osaamisen kasvamiseen, mutta liika on aina liikaa. 

Tavoitteiden asettamiseen kannattaa siis uhrata hieman aikaa ja vaivaa. On hienoa, jos johto ja tiimi pystyvät avoimesti ja rehellisesti keskustelemaan tavoitteiden tasosta ja siitä, mitä saavuttamiseksi ollaan valmiita tekemään ja mitä ei.

Tavoiterajan määrittely on  tärkeää, mutta niin myös ylärajan. Tiimin täytyy tietää, mikä on riittävän tekemisen taso ja mihin asioihin panostetaan. Epäselvien tai ylimitoitettujen tavoitteiden ohjauksessa voi tulla uupumista, tai innostuneimmat polttavat itsensä loppuun intohimoisella tekemisellä. Paukkuja kannattaa jättää seuraavillekin kierroksille. 

Kun johdon määrittelemät liiketoimintatavoitteet ovat selkeät, niiden kääntäminen myös sisältöstrategiaa ohjaaviksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi helpottuu. 

Sisältömarkkinoinnin ja viestinnän parissa työskentelevinä olemme oppineet, ettei ole yhdentekevää, miten asioista viestitään. Tämä pätee mielestämme myös tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Vain selkeällä kielellä ja riittävällä tarkkuudella määritellyt tavoitteet ohjaavat tekemistä ja kitkevät päämäärätöntä puuhastelua.

Selkeä viestintä ei kuitenkaan tarkoita puisevuutta. Tavoitteiden pitää olla ymmärrettäviä, mutta niiden pitää myös sytyttää ja inspiroida. 

Esimerkki sisältömarkkinoinnin tavoitteiden kirjaamisesta

Mikäli sisältömarkkinointitiimillä ei ole sisältöjen tuotantoon optimoitua prosessia, tavoitteiden asettaminen on tavallaan turhaa. Kenties kärkevästi sanottu, mutta niin totta. 

Hyvin määritellyt tavoitteet ovat tärkeitä, mutta tekemisen ja onnistumisen kannalta välttämättömiä ovat toimivat prosessit. Tavoitteet priorisoivat ja ohjaavat. Prosessit sen sijaan mahdollistavat asioiden konkreettisen tekemisen: asiakasymmärryksen keräämisen, sisällöntuotannon toteutuksen, jakelun suunnittelun ja onnistumisen mittaamisen.

Tähän suuntaan viittaisi myös sisältömarkkinointitutkimukseen haastateltujen yritysten kommentit sisältöstrategiasta. Sisältöstrategiat olivat haastatelluissa yrityksissä eri vaiheissa, strategioiden sisällöt vaihtelivat ja jollakin yrityksellä ei ollut strategiaa lainkaan. Sen sijaan toimintaa ohjattiin vuosikellon avulla. Strategian puutteellisuus tai keskeneräisyys ei ollut kuitenkaan estänyt tekemistä, oppimista ja hyviä tuloksia. 

Toisin sanoen, kun on olemassa olevat prosessit toimivat, onnistumisia saadaan aikaan, vaikka sisältöstrategia ja tavoitteet eivät ihan huippuunsa viilattuja olisikaan. 

Kaiken ei siis tarvitse olla täydellistä. Mutta erinomaisiin tuloksiin päästään vasta, kun sisältömarkkinoinnin resurssit ovat kohdallaan, tuotantoprosessit kunnossa ja kun toimenpiteitä ohjaavat selkeät ja motivoivat tavoitteet. Johdon roolia näiden asioiden mahdollistajana ei voi vähätellä. 

Haluatko kuulla lisää Sisältömarkkinoinnin tila -tutkimuksen tuloksista? Ota meihin yhteyttä, tulemme mieluusti esittelemän tulokset ja niiden pohjalta kiteyttämämme menestyvän sisältömarkkinoinnin edellytykset. 

OTA YHTEYTTÄ 
Jarmo Hovinen 
0500-520981
jarmo.hovinen@kubo.fi