Graafinen ohjeisto on johdonmukaisen visuaalisuuden perusta. Se tekee visuaalisten materiaalien toteuttamisesta sujuvampaa ja auttaa pitämään brändin ilmeen kasassa. Jos visuaalisia linjauksia ei ole, voi eksyä materiaalien, mielipiteiden ja keskustelujen sekamelskaan, jossa ei enää tiedä, mitä onkaan tekemässä ja miltä tässä nyt pitikään näyttää.
Käytännön tekemisessä graafisella ohjeistolla on todella suuri merkitys. Ilman sitä visuaalisten materiaalien tekeminen voi olla hidasta ja jopa hapuilevaa. Visuaalisuus on keksittävä aina uudelleen tai elementit on poimittava vanhoista materiaaleista – tosin aiemmin tehdyissä materiaaleissakaan ei välttämättä ole yhtenäistä linjaa. Ilmettä on vaikea pitää yhtenäisenä, jos linjauksia ei ole tehty tai niitä ei ole selkeästi esitetty.
Graafinen ohjeisto on usein osa brändikirjaa, jossa määritellään visuaalisuuden lisäksi muun muassa brändin tarina, tavoitteet, arvot ja sisällöllinen ääni. Visuaalisuus kulkee käsi kädessä sisällön kanssa ja on siksi tärkeä osa brändikirjaa. Lue lisää, miten brändi näkyy sisältömarkkinoinnissa täältä.
Kun brändin visuaalisuutta tekee useampi yhteistyökumppani, graafinen ohjeisto on erityisen tärkeässä roolissa. Ohjeisto voidaan jakaa jokaiselle kumppanille, jolloin kaikki saavat samat visuaaliset linjaukset. Kun tekijät noudattavat ohjeistoa, brändin visuaalisuus pysyy johdonmukaisena jokaisessa kanavassa ja tilanteessa.
Graafiseen ohjeistoon on hyvä tehdä mallinnuksia siitä, miltä brändi näyttää eri materiaaleissa ja tilanteissa, kuten verkkosivuilla, esitteissä, tapahtumissa, sosiaalisessa mediassa ja esityksissä. Näin visuaalinen tekijä saa heti kiinni kokonaisuudesta ja osaa tehdä samaa visuaalisuutta noudattavat uudet materiaalit.
Graafiseen ohjeistoon tehdyt määritelmät helpottavat ymmärtämään yrityksessä sisäisesti, millaisen brändin kanssa hommia tehdään. Ilman ohjeistoa jokaisella voi olla eri mielikuva siitä, miltä brändi näyttää ja mitkä ovat sen visuaaliset pääelementit.
Graafinen ohjeisto helpottaa keskusteluja yrityksen päättäjien kesken siitä, mikä tällä kertaa olisi oikea visuaalinen ratkaisu ja mikä ei. Ohjeiston avulla on myös kätevää näyttää suuntaviivat uusille yritykseen tuleville työntekijöille.
Mieltymykset ja mielipiteet voivat vaihdella eri tekijöiden välillä ja eri projekteissa, joissa brändin visuaalisia materiaaleja suunnitellaan. Kun graafinen ohjeisto on tehty ja elementit kuten esimerkiksi värit päätetty, ei myöhemmin enää tarvitse pallotella sitä, mitä väriä vaikka mainoksessa käytetään. Varsinkin värit voivat jakaa mielipiteitä.
Keskustelujen, arvuuttelun ja mielipiteiden keskellä brändin visuaalinen terävä kärki todennäköisesti tylpistyy. Jos visuaalisuudelle ei ole selkeitä sääntöjä, brändin visuaaliset materiaalit saattavat poiketa toisistaan eri kanavissa ja tilanteissa tekijöistä riippuen. Näin brändin tunnistettavuus kärsii.
Selkeiden ohjeiden ansiosta vältetään turha säätö käytännön tekemisessä ja väärään suuntaan viedyn visuaalisuuden. Hyvin tehdyllä graafisella ohjeistolla visuaalinen yhteistyökumppani on helppo briiffata työn alkuun. Ilman ohjeistoa tekijöiden briiffaaminen voi jäädä vaillinaiseksi, jolloin tekijä joutuu kyselemään enemmän ja arvuuttelemaan sitä, mikä menee oikeaan ja mikä väärään.
Huono ohjeistus lisää myös korjauskierrosten määrää. Jos graafista ohjeistoa ei ole, visuaalisten materiaalien suunnittelu vaatii joskus paljonkin aikaa vievää veivaamista toimeksiantajan ja tekijän välillä.
Graafinen ohjeisto on syytä tehdä huolella ja käydä läpi tilanteet, jossa visuaalisuutta käytetään. Visuaaliset ongelmakohdat on selvitettävä ohjeistoa tehdessä. Jos ongelmia ei ratkota tässä vaiheessa, ne tulevat varmasti vastaan käytännössä.
Esimerkiksi jos ohjeistuksessa on määritelty liian vähän värejä tarpeeseen nähden, ovat suunnittelijat pulassa, kun tarvitaankin esimerkiksi useampia värejä vaativia infograafeja. Tai jos yritys haluaa esimerkiksi julkaista usein henkilökuvia, on graafisessa ohjeistuksessa kerrottava, miten henkilökuvat juuri tässä brändissä kuvataan ja millaisia variaatioita niistä voi olla. Näin voidaan välttää esimerkiksi se, että kuvat olisivat aina pönöttävän tylsiä tai keskenään aivan eri sarjaa, jolloin ne eivät muodosta yhtenäistä kuvalinjaa.
Samassa yhteydessä kun tehdään graafinen ohjeisto, kannattaa uudistaa myös yrityksen visuaalinen ilme tai ainakin kohentaa aiemmin tehtyä ilmettä. Siinä vaiheessa on hyvä listata ja selvittää myös aiemmin vastaan tulleet visuaaliset ongelmat brändin ilmeessä ja sen materiaalien tuotannossa. Näin tulevaisuudessa visuaalisen materiaalin tuottaminen helpottuu ja brändin ilme pysyy johdonmukaisena.