Oli kyseessä sitten kirjoitettu tai videoitu sisältö, yrityksen omaan mediaan asiasisältöjä tuottavien on hyvä muistaa nämä journalistien perusohjeet.
Mieti, miksi ja kenelle juuri tämä juttu tai video tehdään. Pidä tavoite kirkkaana mielessä, kun suunnittelet näkökulmaa, rakennetta, kysymyksiä tai valitset kerronnan välinettä ja kanavaa jutuillesi. Jos tavoite on hukassa, kannattaa ottaa yrityksen strategia ja visio esiin.
Jos olet tekemässä vaikkapa tietojärjestelmiä kehittävän yrityksen asiakkaille sisältöjä, jutun tavoite voi olla palvella asiakkaita, myydä lisätuotteita nykyisille asiakkaille, houkutella uusia asiakkaita tai vahvistaa yrityksen brändimielikuvaa alan johtavana asiantuntijana.
Rajaa aihe ja valitse selkeä näkökulma asiaan. Jos olet kertomassa siitä, miten hyvä juttu rakennetaan, älä kirjoita siitä, miten sitä jaetaan sosiaalisessa mediassa. Se on jo seuraavan jutun aihe.
Peruskysymyksiin on hyvä vastata pian aloituksen jälkeen. Esimerkiksi yrityksen uuden tuotteen hyödyistä kertovan asiakkaan haastattelu jättää vain hämmentyneen olon, jos ei tiedä, kuka puhuu tai miksi häntä on haastateltu. Sen sijaan Ankkalinnan apteekin apteekkarin kertomus siitä, miten uusi ohjelmisto lisäsi firman viime vuoden liikevaihtoa, asettaa jo palaset kohdilleen. Kaikkea ei kuitenkaan kannata paljastaa heti: lisätietoja haastateltavasta voi paljastaa pitkin tarinaa.
Klassikkorimpsu kuka, mitä, milloin, missä ja miksi toimii edelleen hyvänä muistisääntönä.
Sisältö ilman rakennetta on kuin lasin ohi kaadettu viini: sinänsä hyvä tuote mutta pöydälle levinneenä siitä ei oikein saa otetta.
Älä luettele tai kerro asioita niin kuin ne tapahtuivat, vaan tarinallista juttusi. Nyrkkisääntönä vanha kunnon aristoteelinen rakenne toimii aina: Siinä jutulla on alku, keskikohta ja loppu, joiden väleissä voi olla kohtauksia ja käännekohtia. Hyvän lopetuksen merkitystä ei kannata koskaan aliarvioida. Se viimeistelee jutun.
Rakenne voi olla myös vaikkapa kysymys- ja vastausmuodossa tai luettelomainen: Muista nämä 10 kohtaa ja jutustasi tulee hyvä.
Sisällön on napattava mukaansa heti tai tilaisuus meni jo. Kiinnostus herätetään tunteilla, väitteillä, tilanteilla – yllätä! Yleensä kiinnostava asia on sellainen, joka esimerkiksi haastatellessa jäi parhaiten mieleen. Pääasia on, että juttu kutsuu mukaansa ja sisältö vastaa kutsun lupaukseen. Sutjakka asiajuttu voi olla myös viihdyttävä.
Myös otsikko tai videon nimi ovat koukkuja, joihin on syytä pujottaa oikeasti toimiva makupala.
Yrityksen tuottaman sisällön on syytä olla olennaista, luotettavaa ja kohderyhmälleen oikeasti hyödyllistä. Remonttialan yrityksen sivuilla voi esimerkiksi kertoa selkokielisesti rakentamiseen liittyvästä lainsäädännöstä, keittiöremontin hyvästä aikatauluttamisesta tai näyttää kuvareportaasilla keittiöremontti vaihe vaiheelta – kommelluksia ja epäonnistumisiakin saa näyttää, jos niistä on hyötyä. Vaikka asia olisi kuivaa, sen voi kertoa silti hauskasti. Kissavideoita kannattaa kuitenkin tehdä vain kissa-alan yrityksille.
Asiaan on mentävä nopeasti ja tarinan on oltava kiinnostava alusta loppuun. Tyhjäkäynti saastuttaa myös sisällöntuotannossa. Karsi ja editoi. Jos et itse pysty luopumaan, anna punakynä kaverin käteen. Lyhyet kappaleet, napakat otokset: Harva asia paranee venyttämällä.
Pitkät ja runsaat suorat lainaukset ovat raskaita. Omin sanoin kerrottuna tulee yleensä mielenkiintoisempi ja napakampi juttu. Älä unohda rytmin merkitystä: eri pituisia lauseita, kappaleita ja faktatykitysten väliin suvantokohtia.
On kiinnostavampaa kurkistaa talon sisälle, kuin kuulla tai lukea selitys, mitä talon sisällä on tai miltä siellä näyttää. Tunteiden kuvaaminen on tehokkaampaa kuin niiden selittäminen.
Esimerkiksi lauseen ‘Uuden ohjelmiston raportointitoiminnallisuus teki myyntipäällikköön suuren vaikutuksen’ voisi kirjoittaa myös ‘Uuden raportointityökalun diagrammit piirtyvät tietokoneen ruudulle ja paljastavat heti, miksi myynti on kasvanut. Hymyä on mahdoton pidätellä, se leviää myyntipäällikön kasvoille leveänä’.
Muista myös, että henkilön saavutukset eivät ole niin kiinnostavia kuin se, miten hän on niihin päässyt.
Juttu voi olla kirjakieltä tai vaikka slangia, mutta sen pitää olla hyvää kieltä omassa lajityypissään. Oikolukeminen ja editointi kannattaa aina. Kielen pitää olla sellaista, että sen ymmärtää helposti myös luettuna. Lyhyitä, selkeitä lauseita. Turhat toistot ja vaikeat sanat pois. Jos on aikaa, aina kannattaa nukkua yön yli ja katsoa juttu vielä kertaalleen.
Kun sisältö on aitoa ja rehellistä, se rakentaa luottamusta ja toimii pitkään. Vältä turhaa kikkailua ja klikkausten kalastelua.