Leena Filpus

Miten saada kesäloman rentous ja energisyys pysymään mielessä, vaikka arki alkaakin? Lue aivotutkija Minna Huotilaisen vinkeistä.

Kuulutko sinä niihin, joita kesäloman jälkeiset kaksi ensimmäistä työviikkoa ahdistavat, eikä arkeen haluaisi millään palata? Sitten yhtäkkiä työt alkavatkin sujua ja intoa töihin on kaksinverroin – loma on tehnyt tehtävänsä.

Itse kuulun siihen toiseen porukkaan, joka palaa innoissaan töihin heti ensimmäisenä työpäivänä. Olen levännyt ja täynnä tarmoa, palan halusta tarttua syksyn projekteihin. Vapaa-ajalla käyn taidenäyttelyissä ja metsäretkillä, tartun innolla syksyn uutuuskirjoihin ja ilmoittaudun uuteen jumppaan. Olo on onnellinen ja energinen: Tällaista haluan arkeni olevan, inspiroivaa ja antoisaa!

Mutta kuin varkain lomanjälkeinen alkuinnostus hiipuu. Töissä on edelleen kivaa, useimmiten jopa aivan huippua. Arkikin on mukavaa, mutta mihin suurin innostus ja riemu katoavat ja miksi?

Kysyin tätä aivotutkija Minna Huotilaiselta. Hän antoi muutaman vinkin, joilla loman tuoman rentouden voi koettaa saada kestämään pitempään. Vinkit ovat tärkeitä, sillä työssäjaksamisesta ja työhyvinvoinnista ei puhuta koskaan liikaa.

Jatka kesän hyviä elämäntapoja

Ensimmäinen Huotilaisen vinkki ei liity suoraan työelämään, vaan yleisiin elämäntapoihin: Kesällä otamme asiat rennommin. Osalla elämäntavatkin ovat paremmat kuin talvella.

“Vaikka nukkumaan mentäisiin tavallista myöhemmin, uni on nautinnollisempaa, kun aamulla ei ole kiire herätä. Kesällä tulee myös liikuttua luontaisesti enemmän kuin talvella ja happea saadaan yllin kyllin.”

Ylipäätään vietämme aikaa ulkona, syömme, kokkaamme ja saatamme jopa pestä astiat ulkosalla. Moni syö myös terveellisempää ruokaa: einesten sijaan kalaa, kasviksia ja marjoja.

Kun loman jälkeen siirrytään sisätiloihin, saamme happea vähemmän. Tulee istuttua enemmän ja hyötyliikunnan määrä vähenee, vaikka kävisimmekin jumpassa ja kuntosalilla. Unirytmi saattaa jäädä kesämoodiin ja unen määrä liian vähäiseksi. Kaikilla näillä tekijöillä on yllättävän iso vaikutus mielialaan.

Ei siis ihme, jos rento fiilis katoaa. Henkinen kantti ja jaksaminen rakennetaan arjen valinnoilla. Ne vaikuttavat kaikkeen olemiseen ja tekemiseen. Syksyn koittaessa kannattaa siis pitää kiinni terveellisistä elämäntavoista tai tehdä tarvittaessa pieni ryhtiliike.

Seuraavat kolme Huotilaisen huomiota liittyvät suoraan itse työhön ja sen tekemiseen. Kun työ kehittyy, mielikin pysyy uteliaana ja joustavana.

1) Hyödynnä lomalla mieleen tulleet ideat

Loma on tervetullut irtiotto työstä ja päivittäisestä tekemisestä. Usein loman jälkeen näkee selkeämmin, miten asioita pitäisi hoitaa, mitä kehittää ja mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä ja olennaisia. Näihin ideoihin ja ajatuksiin kannattaa tarttua, sillä usein ne muovaavat työtä mielekkäämmäksi.

Huotilaisen mukaan uusien ideoiden käyttöönoton kynnystä kannattaisi muutenkin madaltaa työelämässä.

“Pienetkin työtä ja työnteon tapoja kehittävät muutokset tekevät hyvää ja pitävät mielen virkeänä. Kokeilu voi koskea omaa työtä, koko tiimiä tai vaikka koko yritystä.”

Uutta toimintatapaa voidaan kokeilla esimerkiksi pari viikkoa, jonka jälkeen uusi tapa otetaan käyttöön tai sitä tuunataan tarvittaessa. Pääasia on, että työskentelytavat kehittyvät, mutta muutoksia ei oteta liian vakavasti – kokeillaan ja katsotaan asioita uudesta näkökulmasta. Jos idea osoittautuu toimimattomaksi, sen voi hyvillä mieli unohtaa.

Uusien ajatusten tulva loman jälkeen johtuu Huotilaisen mukaan siitä, että työstä on saatu etäisyyttä ja nähdään kokonaisuus paremmin.

“Aivoilla on lomalla mahdollisuus pohtia työelämää kokonaisvaltaisemmin ja laajemmin, kun ajatukset eivät ole työn suorittamisen yksityiskohdissa.”

Niinpä heti alkusyksystä kannattaakin pitää kehittämispäiviä ja -tapahtumia, joissa työtapoja hiotaan. Vielä parempi, jos kehittämispäivästä on sovittu jo ennen lomia. Tarkoitus ei ole miettiä lomalla työasioita ja kehittämistä tietoisesti, aivot ja alitajunta tekevät sen puolestamme.

“Aivot ennakoivat ja valmistautuvat näin jo loman aikana ja ideoita syntyy enemmän.”

2) Pidä kiinni hyvistä koronakäytänteistä

Viime keväänä alkanut koronapandemia oli jokaiselle shokki. Huoli ja epätietoisuus tulevasta kalvoi mieltä ja hetken aikaa keskittyminen työhön saattoi harhautua. Loma tuli senkin vuoksi tarpeeseen. Olemme kesätauon jälkeen valmiimpia uuteen vaiheeseen.

“Pandemia sysäsi meidät ja työelämän uudenlaiseen toimintakulttuuriin ja käytäntöihin, joissa on paljon hyvää. Kevät pakotti kehittämään työtä. Huomasimme esimerkiksi, että etänä voi työskennellä myös sellaisilla aloilla, joilla aiemmin karsastettiin niitä”, Huotilainen sanoo.

Uuden tiedon valossa on mahdollisuus rakentaa uudenlaista, tasa-arvoisempaa työelämää. “Jos joku ei pääse fyysisesti paikalle, hän pystyy silti osallistumaan etänä. Tämä mahdollistaa monenlaista joustamista vaikka pienten lasten vanhemmille tai erityisryhmille.”

Etätyömahdollisuudesta kannattaakin pitää kiinni myös tulevaisuudessa, etenkin kun se sopii työntekijälle itselleen.

Kevään työkäytänteitä pitää myös kehittää. Esimerkiksi koko päivän kestävät palaveriputket ilman taukoja eivät ole tehokkaita. Kannattaisi esimerkiksi sopia, että palaverit kestävät 45 minuuttia, jonka jälkeen on 15 minuutin pakollinen tauko. Tauolla noustaan koneen äärestä, käydään vessassa, happihyppelyllä, venytellään. Näin aivoilla on aikaa siirtyä seuraavaan aiheeseen ja arkipäivään tulee myös enemmän liikuntaa.

Huotilainen kannustaa meitä olemaan itsellemme armollisempia. Kun töitä tehdään toimistolla, työhön tulee luontaisesti taukoja: Vaihdetaan pari sanaa työkaverin kanssa kahviautomaatilla tai pysähdytään ohikulkiessa nauramaan edellisillan televisio-ohjelmalle.

“Myös etätöissä saa olla niin sanottuja tehottomia hetkiä. Aivoille tekee hyvää, kun välillä täyttää vaikka pyykkikoneen ja ripustaa pyykkejä kuivumaan. Työaikaa ei näiden hetkien vuoksi kannata pidentää.”

3) Pohdi, minkälaisen roolin otat työssä

Monella on työssä työrooli, ehkä asiallinen ja asiantunteva. Lomalla ja vapaa-ajalla rooli voi olla aivan erilainen, vaikkapa käsitöistä innostuva, nikkaroiva tai intohimoinen musiikinharrastaja. “Jos roolit ovat hyvin kaukana toisistaan, saattaa olla lannistavaa palata töihin tai roolien välinen kuilu alkaa vaivata hetken päästä”, Huotilainen sanoo.

Nuoremmille sukupolville tämä saattaa olla itsestäänselvää: he tuunaavat työnsä omannäköiseksi ja roolit ovat lähempänä toisiaan. Vanhemmilla sukupolvilla voi olla käsitys, että töissä on oltava ehkä virkamiesmäisempi, joten kotiminän ja työminän ero on suurempi.

“Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää, että uskaltaisi olla oma itsensä. Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin, mutta etenkin esimiesten esimerkki on olennainen. Kun he kertovat itsestään ja asioistaan avoimemmin, muutkin uskaltavat”, Minna Huotilainen sanoo.

Mitkä Minna Huotilaisen vinkeistä ja huomioista kolahtivat minulle erityisesti? Ainakin olen sinnikkäämpi kokeillessani uusia työtapoja, enkä luisu heti ensimmäisen viikon jälkeen vanhoihin kaavoihin – työn tuunaus kunniaan! Ehkä voisin myös tutkia, olisiko työ- ja arkiminäni rooleissa lähentymisen varaa. Tästähän on tulossa mielenkiintoinen syksy!

Minna Huotilainen on Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri, tekniikan tohtori ja kognitiotieteen dosentti.